MTK:n johtokunta tyrmäävaltiovallan 141-aikeet
Perusongelma on, että
tuotantoon sidottu cap-tuki on
pois kaikkien tilatuesta, jonka määrä
muutenkin pienenee.«
Huoli Etelä-Suomen kotieläin- ja puutarhatalouden kansallisesta 141-tuesta kokosi MTK:n johtokunnan ylimääräiseen kokoukseen maanantai-iltana. Kokouksen päätelmä oli, että valtio on tähänastisten tietojen mukaan lähtemässä neuvottelemaan EU-komission kanssa tavoitteilla, jotka jo sellaisinaan ovat alimitoitettuja.
Valtioneuvosto ei ole vielä lyönyt lukkoon Suomen neuvotteluesitystä. MTK sai siitä kuitenkin esimakua tuottajajärjestöjen ja valtion yhteisissä neuvotteluissa. Niissä ei päästy yhteiseen esitykseen, vaan neuvottelut katkesivat viikko sitten.
MTK:n johtokunta vahvisti yksimielisesti neuvottelijoiden kannan: MTK ei voinut hyväksyä silloin esitettyjä tavoitteita.
MTK:n ja valtion näkemykset eroavat eniten tulotuissa. Sen sijaan investointien ja nuorten tukeminen sekä halu jatkaa luopumisjärjestelmää olivat johtokunnan mielestä kohdillaan valtion neuvottelijoidenkin esityksessä.
Erityisen kovin sanoin johtokunta tuomitsi valtion aikeet antaa periksi sikojen ja siipikarjan tuen alasajolle.
Toinen kipukohta ovat märehtijöiden tuet. Valtio siirtäisi ne maksettavaksi EU:n yhteisen maatalouspolitiikan capin tuista.
EU:n maatalousuudistus lisää mahdollisuuksia maksaa eläin- ja hehtaarimäärään sidottuja tukia. Sinänsä se on MTK:n mieleen, koska tuotantoon sidottu tuki on kannustavaa.
Ei ole kuitenkaan sama, maksetaanko cap- vai 141-tukea, MTK:n maatalousjohtaja Minna-Mari Kaila sanoo.
”Perusongelma on, että tuotantoon sidottu cap-tuki on pois kaikkien tilatuesta, jonka määrä muutenkin pienenee.”
MTK:n johtokunta korostaa, että kaikkia keinoja tarvitaan, jotta saadaan kaikille oikeudenmukainen ratkaisu. Se ei johtokunnan mukaan onnistu, ellei 141:n mahdollisuuksia käytetä täysimääräisesti.
Kaila varoittaa, että 141:stä tinkimisessä on vielä myöhemmänkin takapotkun vaara: ”Sitä, mistä nyt luovutaan, on vaikea saada takaisin.”
Sioille ja siipikarjalle 141-tuen alasajo merkitsisi tuotantoalakohtaisen tuen loppua. EU:n cap-tukea niille ei makseta.
EU:n maatalousuudistuksen lopullisesta soveltamisesta ei ole vielä tietoa. Ei siten ole varmaa, kuinka paljon tuotantosidonnaisia cap-tukia lopulta on käytettävissä, Kaila huolehtii.
141-tuessa on kyse muustakin kuin pelkästään viljelijöistä, Kaila muistuttaa.
Ensinnäkin kyse on ruokaturvasta, omavaraisuudesta. Jos tuotanto etelässä vähenee, sitä ei voi niin vain korvata pohjoisen tuotannolla. Pohjoinen tuki on rajattu säilyttäväksi.
Toiseksi kyse on kotimaisesta ruokateollisuudesta ja sen työpaikoista.
MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila korostaa, että artikla 141 on keskeinen Suomen EU-liittymissopimuksen asia.
”Etelä-Suomen maatalouden vakavat vaikeudet eivät ole poistuneet. Asiansa hyvin hoitavaa pohjoista jäsenvaltiota ei voi kohdella EU:n neuvottelupöydissä miten sattuu.”
Suomi ei ole ainoa maa, joka tukee maataloutta cap-tukien lisäksi, Kaila sanoo.
”Me vain teemme sen avoimesti, kun moni muu maa peittää sen esimerkiksi verotukiin.”
Suomen ja EU-komission neuvottelut 141-tuen jatkosta koskevat aikaa vuodesta 2015 eteenpäin.
Ensi vuonna toimitaan kuten tänäkin vuonna. Nykyinen ratkaisu saanee vuoden jatkoajan, koska EU:n maatalousuudistuskin viivästyy.
HEIKKI VUORELA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
