Ravinteita ei olevaraa hukata
Maatalouden ympäristökuormitus on jo pitkään ollut esillä julkisessa keskustelussa. Huolimatta siitä, että maataloudessa on tehty paljon töitä päästöjen vähentämiseksi, maatalouden syyllistäminen ei ole vähentynyt.
Suomalaista maataloutta on moitittu muun muassa siitä, ettei vesien suojelussa ole saatu mitään aikaan EU:n ympäristötuesta huolimatta. Esimerkiksi ympäristöministeriön viime viikolla julistaman listan mukaan lähes kaikki maataloudelle maksettavat tuet ovat ympäristölle haitallista.
Helsingin yliopiston ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen sanoi huhtikuussa Maatalous ja ympäristö -seminaarissa, että viljelijöitä syyllistetään perusteetta. Ollikaisen mielestä maataloudelle asetetut 30 prosentin vähennysvaatimukset typen ja fosforin päästöille ovat ylimitoitettuja.
Ympäristötuen ehtoja ollaan kuitenkin kiristämässä. Valmisteilla olevan ympäristötuen lannoiterajojen pelätään asettuvan niin tiukoiksi, että laadukkaan viljan tuottaminen tulee mahdottomaksi.
Arvostelusta huolimatta maatiloilla on tehty paljon tuloksellista työtä ympäristönsuojelun puolesta. Ympäristötukeen on sitoutunut viljelijöistä 90 prosenttia ja tuki kattaa 93 prosenttia käytössä olevasta viljelysmaasta. Lannoitteiden käyttö on vähentynyt, suojakaistojen pinta-alat ovat kasvaneet ja talviaikainen kasvipeitteisyys on lisääntynyt.
Viljelijät ovat aktiivisesti mukaan myös Itämeren suojelussa. MTK osallistuu seitsemän Itämeren rantavaltion viljelijä- ja neuvontajärjestöjen Baltic Deal -hankkeeseen.
Maatalouden ympäristötuen seurantaryhmän jo kolme vuotta sitten julkistamien tulosten mukaan maatalouden fosforiylijäämä on vähentynyt kymmenessä vuodessa 64 prosenttia ja typen ylijäämä 36 prosenttia. Suomen Ympäristökeskuksen (Syke) maaliskuussa julkistaman tutkimuksen mukaan maatalouden osuus fosforipäästöistä on huomattavasti pienempi kuin aiemmin on arvioitu.
Vaikka maatalous on onnistunut vähentämään ympäristökuormitustaan, löytyy edelleen parannettavaa. Keskiviikkona Maaseudun Tulevaisuuden liitteenä ilmestyneen Maaseudun Tiede -lehden teeman on kotieläinten lannan käytön tehostaminen.
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen tutkijoiden mukaan kotieläinten lanta riittäisi lähes kaikkien Suomen peltojen fosforilannoitukseen, jos sitä kyettäisiin levittämään kullekin pellolle juuri oikea määrä.
Fosfori on strateginen kasviravinne, koska sitä on maailmassa hyvin rajallinen määrä. Tutkijat muistuttavatkin, että fosforivarojen ehtyminen johtaa väistämättä mineraalifosforin hintojen nousuun.
Vanhan sanonta, että lanta on maamiehen kultaa, pitää edelleen paikkansa. Oikein käsiteltynä ja oikeassa paikassa lanta on rahanarvoista tavaraa. Nykyteknologian avulla lannasta on mahdollista saada ravinteiden lisäksi myös biokaasua.
Suurilla kotieläintiloilla lanta on myös ongelma, koska sen levitysmäärä ja -aika ovat tarkasti rajattuja. Lannan levitysalan tarve saattaa tulevaisuudessa kasvaa entisestään, jos lannan kokonaisfosforin laskentatapaa muutetaan.
Karjanlannan ravinteiden hyödyntäminen nykyistäkin tarkemmin on ympäristön lisäksi myös taloudellinen kysymys. Tilojen välisellä yhteistyöllä voidaan tehostaa myös lannan ravinteiden käyttöä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
