Lumettomat talvet hivuttaisivat etelän kasveja Suomeen – mutta pohjoisen pimeyttä ne eivät ole milloinkaan kokeneet
Kasvit selviävät talven lämpöaallosta hyvin, jos sitä seuraa lumisade. Kova pakkanen toisi tuhoja.Leuto sää on paikoin herättänyt kasvit kasvamaan keskellä talvea.
MT:n lukijoiden lähettämissä kuvissa viheriöivät muun muassa syreeni ja minttu. Havaintoja on myös pajunkissoista, persiljasta, omenapuiden pullistuvista silmuista ja kukkivasta orvokista.
Kyse on lopulta pienestä joukosta kasviyksilöitä, korostaa yli-intendentti Henry Väre Luonnontieteellisestä keskusmuseosta. Poikkeusyksilöiden kasvua keskellä talvea selittävät yksilöllinen perinnöllinen vaihtelu ja erot kasvupaikkojen pienilmastossa. Jossain maa esimerkiksi routaantuu herkemmin kuin toisaalla.
"Ainoastaan pieni osa kasveista reagoi lämpöön, suurta merkitystä sillä ei ole. Puutarhassa voi tietysti haitata jos kovat pakkaset osuvat lauhan jakson perään, silloin seuraavan kesän kukinnot voivat mennä tai pahimmillaan koko kasvi voi kuolla."
Lyhyestä kasvupyrähdyksestä keskellä talvea ei ole kasveille mitään hyötyä, vaan se on hukkaan heitettyä energiaa.
Kasvien kannalta olisi parasta, että leutoa jaksoa seuraisi lumisade. Kova pakkanen aiheuttaisi eniten tuhoja. Vaarana on esimerkiksi jääpolte. Sillä tarkoitetaan kasvien kuolemista hapenpuutteeseen ja kylmyyteen routaantuneen maan pintaan kertyneen veden jäätyessä.
"Jos tässä tilanteessa Etelä-Suomessa mentäisiin 20 asteen pakkasiin, se olisi hankalin tilanne kasveille. Vahinko tapahtuu, jos juuristo vaurioituu."
Jos lumettomista talvista tulee pysyvä ilmiö, se alkaisi pikku hiljaa muuttaa kasvillisuutta. Suuri osa Suomen kasveista on sopeutunut suojaavaan lumipeitteeseen.
Voimakkaimman ilmastonmuutoksen ennusteissa Etelä-Suomen talvet muistuttaisivat Pohjois-Saksan ja Puolan nykytalvia – yhdellä merkittävällä erolla. Päivän pituuden voimakas vaihtelu pohjoisessa ei häviä mihinkään.
Lämmön puolesta nurmet voisivat Suomessa tulevaisuudessa siis kasvaa ympärivuotisesti, mutta valo ei välttämättä riitä.
"Kasvien, jotka mahdollisesti leviäisivät, pitäisi kestää vallitseva valottomuus. Se on uusi tilanne näille lajeille, niiden valoilmaston kesto jää arvoitukseksi."
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

