
Sitruunamelissa ja meirami kukoistavat kerroksissa - suomalaisesta kasvuhuoneosaamisesta hioutuu huippuvientituote
Uusi viljelyteknologia säästää energiaa, vettä, ravinteita, työtä ja lattia-alaa. Pisteenä i:n päälle on kasvatusajan lyheneminen jopa viikolla. Kylvöstä kauppakelpoiseksi kuluu aikaa noin neljä viikkoa.
Dimytro Vareshchak työskentelee kasvuhuoneessa pääasiassa yksin. Tutkimustiedon mukaan pelkkä sininen valo rappeuttaa silmän verkkokalvoja, mutta täällä valaistuksessa käytettään sinisen, keltaisen, vihreän ja punaisen aallonpituuksia. Kuva: Sanne Katainen
Robert Jordas kuvailee testihuoneeseen kuluneita 200 000 euroa hurjaksi investoinniksi. Hän on laskenut, että se maksaa normaalikäytöllä itsensä takaisin 3–4 vuodessa. ”Jokaisen kerroksen on tuotettava vähintään yhtä hyvin kuin perinteisen kasvihuoneen yksi kasvatuslinja.” Kuva: Sanne Katainen150 neliön lattiapinta-alalla on 500 neliömetriä viljelyalaa - miten sellainen onnistuu?
Robben Pikku Puutarhalla Lapinjärvellä sitruunamelissa- ja meiramiruukkujen säntilliset rivit seisovat neljässä kerroksessa, virallisesti linjassa. Jokaisessa linjassa on 2 880 taimea.
Kauppapuutarhuri Robert Jordaksen keväällä rakennuttama ruukkuvihannesten kerrosviljelykasvuhuone on Suomen ensimmäinen ja maailmankin mittakaavassa ainutlaatuinen.
Jordas nappaa sitruunamelissan lehden ja kehottaa maistamaan. Pliisuksi moitittu yrtti maistuu voimakkaasti sitruunalta, mikä puutarhurin mielestä on uuden viljelyjärjestelmän ansiota.
Tavoite on, että ruukkuvihannesten kerrosviljelyjärjestelmästä ja -osaamisesta syntyy huippuvientituote. Ruukkuvihannesten viljely on harvassa maassa yhtä pitkälle kehitetty kuin Suomessa.
Kansainvälistymisessä auttaa japanilainen IT-jätti Fujitsu, jonka kanssa Jordas solmi yhteistyösopimuksen keväällä. Tavoitteena on valjastaa testikasvihuoneen käyttöön yhtiön informaatioteknologia- ja pilvipalveluosaaminen: sensorit, etäseuranta ja monipuolinen tiedonkeruu.
Yhteistyön on tarkoitus käytännössä alkaa ensi keväänä, jolloin Pikku Robben Puutarhalle rakennetaan ensimmäinen varsinainen kasvuhuone.
Testikasvuhuone on suljettu eli se ei ole kosketuksissa ulkoilman kanssa eikä luonnonvaloa käytetä hyväksi toisin kuin kasvihuoneissa.
Tietokone säätelee lämpötilaa, valaistusta, ilman hiilidioksidi- ja kosteuspitoisuutta sekä kastelua ja lannoitusta, jotta olosuhteet ovat kasveilla parhaat mahdolliset.
Kotimainen Netled on kehittänyt vesijäähdytteisen kerrosviljelyyn soveltuvan led-valaisimen. Sen kannasta lämpö johdetaan suoraan veteen. Se kulkee suomalaisen Norvarbon valmistamasta pisaraverhosta ilmastonhallintajärjestelmään, pisaratorniin. Ylimääräinen lämpö ohjataan kasvihuoneisiin.
Kaikki tieto ja kokemukset kerätään talteen. Testikasvuhuone sijaitsee kylki kyljessä perinteisen kasvihuoneen rinnalla, joten esimerkiksi työtapojen vertaileminen on osa päivittäistä toimintaa.
Tavoitteena on täysin automatisoitu kasvuhuone. Milloin se toteutuu tai voiko se todella toimia ilman yhtäkään ihmistä? – sitä Jordas ei vielä osaa arvioida.
Lue lisää Robben Pikku Puutarhan testikasvuhuoneesta keskiviikon Maaseudun Tulevaisuudesta
Lue myös
Fujitsu mukaan ruuantuotantoon – Suomeen perustetaan kokeilukasvihuone
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

