Suomalaiselle ruualle raivataan tietä tällä viikolla Kiinassa
Pekingissä ja Shanghaissa vierailee Suomesta yli 30 yrityksen, virkamiesten ja vientiväen lähetystö, jonka tarkoituksena on vauhdittaa ruokavientiä Kiinaan.
Pienen maan uskottavuutta lisää se, että retkikuntaa vetää ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakka (kok.). Mukana on myös Eviran, ministeriöiden ja Elintarviketeollisuusliiton johtoa sekä alan yrityksiä.
Elintarvikkeista edustettuina ovat maito, liha, vilja, marjat, kalat ja hunaja.
Vastaavasti Kiinan varapääministeri vieraili marraskuussa Suomessa.
Jos hyvin käy, Suomessa pitää pian lisätä maidon, sianlihan sekä kauran ja ohran tuotantoa.
Ruokayritysten ohella ministerin matkassa on ict-yritysten oma delegaatio.
Suomi on saanut sianlihan maahyväksynnän Kiinalta vuosia sitten, mutta elokuussa tarkastettujen tehtaiden luvat edellyttävät muutostöitä, toissaviikolla ilmeni. Kirjelmöinti Kiinan kanssa tarkoittaa kuitenkin suomalaisten mielestä vihreää valoa viennille.
Sianlihan vientilupa tarkoittaisi mittavien markkinoiden avautumista ja myös sellaisten ruhonosien hyödyntämistä, joita me emme itse syö: saparoita, sorkkia, sisäelimiä ja päitä.
Myös meijereitä on tarkastettu, sillä toiveena olisi muidenkin tuotteiden kuin maitojauheen vienti.
Kiinassa suomalaisyrityksille on järjestetty tapaamisia kiinalaisten maahantuojien ammattiostajien, kauppaketjujen ja median kanssa, ja tilaisuuksissa kokkaa kiinalaisille suomalainen Kim Palhus.
Toivakka ja virkamiehet tapaavat Kiinan kauppaministerin, viranomaisia sekä yrityksiä.
Kiinaan viedään jo suomalaisia elintarvikkeita, mutta lisääkin mahtuisi. Kiina kehittää omaa tuotantoaan, mutta ei saavuta omavaraisuutta kasvavan 1,4 miljardin kansansa ruokkimisessa.
Ruokavalio nimittäin länsimaistuu ja lihan kulutus kasvaa. Kiina on jo nyt maailman toiseksi suurin sianlihan ostaja ja suurin tuottaja. Oman tuotannon ongelmana ovat eläintaudit.
Suomalaisilta odotetaan paitsi tavaranvientiä myös osaamisen jakamista. Kiinalaisia kiinnostavat etenkin jätehuoltoon, ilmaan, veteen, ruuan turvallisuuteen ja tuotantoon liittyvä tekniikka sekä tietotekninen osaaminen.
Missä muodossa yhteistyö avautuisi, jää nähtäväksi. Tanskalaiset ovat esimerkiksi vieneet lihan ohella myös sikalakonsepteja.
Nyt tehtävä vientimatka on pitkän työn huipentuma. Sitä on pohjustettu vuosia virkamiesten, diplomaattien ja ministereiden tapaamisin.
”Tuemme yrityksiä, organisaatioita ja alueita ja pyrimme löytämään yhteistä hyötyä kaikille”, ulkoministeriön vastuuvirkamies Mikko Pötsönen sanoo.
Myös Suomen valtio hyötyy siitä, että suomalaiset yritykset menevät maailmalle. Näkyvyys voi tuoda hyvää mainetta ja sitä kautta investointeja ja turisteja.
Vientityö on Pötsösen mukaan pysyvä jatkumo. Aina, kun suomalainen ministeri käy Kiinassa, hän puhuu useista asioista, joista seuraava ministeri jälleen jatkaa. Näin on tehty lähes kuukausittain tietotekniikan, puhtaan teknologian, metsän, koulutuksen ja nyt ruuan teemalla. Nyt isäntänä on pitkästä aikaa varsinainen kauppaministeri.
Työ on pitkäjänteistä, joten ulkoministeriö on laatinut alustavan matkasuunnitelman jo seuraavankin hallituksen ministereitä varten.
Kiinassa asuu parituhatta suomalaista, siellä toimii 300 suomalaista yritystä ja maa on Suomen neljänneksi suurin kauppakumppani. Viennin arvo oli vuonna 2012 noin 2,6 miljardia euroa ja tuonnin 4,6 miljardia euroa.
EIJA MANSIKKAMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
