Päättäjät pyöräilevät lähiruuan lähteille
Valosen hunajatila on yksi lähiruokapyöräilyn tutustumiskohteista. Pekka Valonen auttaa vanhempiaan satokauden töissä. Taustalla häämöttää Vesijärven Lahdenpohja. Kuva: Viestilehtien arkistoHOLLOLA (MT)
MTK-Häme on järjestämässä jo toista lähiruokapyöräilyä tänä kesänä. Maailman ympäristöpäivänä kesäkuussa pyöräiltiin Kanta-Hämeessä. Sama toistuu nyt Vesijärven rantamaisemissa.
Tuottajaliitto haluaa tutustuttaa ennen kaikkea päättäjät lähiruokaan. ”Julkiskeittiöillä on tosi paljon petrattavaa lähiruuan käytössä”, aluepäällikkö Kari Aikio sanoo.
Hämeen ammattikeittiöt ostavat tällä hetkellä 15–20 prosenttia elintarvikkeistaan omasta maakunnasta. Kaikki liha ja kala hankittiin kauempaa kotimaasta tai ulkomailta, ilmenee Ruralia-Instituutin viime vuonna valmistuneestaselvityksestä.
Pyöräilijät tutustuvat Vesijärven rantamaisemissa muun muassa Kolilan maitotilaan ja Valosen hunajatilaan.
”Kaupungistuminen ja ruuan tuotannosta etääntyminen on tosiasia”, Aikio sanoo. ”Kanta-Hämeessä saattoi huomata, miten osanottajille oli selvästi elämys päästä pyöräilemään lihakarjatilan eläinten ruokintapöydän kautta.”
Tuottajaliitto on järjestelyissä lyöttäytynyt yhteen vesiensuojelutahojen kanssa. Päijät-Hämeessä kumppanina on Vesijärvisäätiö, Kanta-Hämeessä oli Vanajavesikeskus.
”Me haluamme tuottajaliittona olla hyvin vahvasti mukana vesiensuojelussa. Monessa asiassa vesiensuojelu on aika määräävässä asemassa, kun toimitaan näin vesistörikkaassa maakunnassa.”
Vesijärven Lahdenpohjan maanomistajat saavat vesiensuojelutyöstään kehuja niin Aikiolta kuin Vesijärvisäätiön ohjelmajohtajaltakin.
”Tällä kulmakunnalla maanomistajat ovat tehneet suurimman työn rantojen raivauksessa ja vesien kunnostuksessa kosteikkojen ja suojavyöhykkeiden avulla”, Aikio sanoo.
Ohjelmajohtaja Heikki Mäkinenkään ei säästele sanojaan. ”Täällä on selvästi keskimääräistä parempi tekemisen meininki. Monilla muillakin alueilla on aktiivista toimintaa, mutta täällä on tehty todella paljon työtä.”
Valosen hunaja- ja viljatilan isäntä Kari Valonen on ollut yhdessä naapureiden kanssa rakentamassa kosteikkoa ja neljää laskeutusallasta. Sadan hehtaarin pelloista yli viisi hehtaaria toimii rehevöitymistä pidättelevinä suojavyöhykkeinä.
Isännällä on hyvä selitys siihen, miksi hän on kerta toisensa jälkeen löytänyt itsensä kuraisen ojan pohjalta saappaat jalassa tekemässä talkootyötä.
”Meidän kylässä on innokas puuhamies, joka on hoitanut paperihommaa. Kun hän on saanut luvat ja rahoituksenkin osin kuntoon, meitä kyläläisiä on lähtenyt innokkaasti talkoisiin.”
Puuhamiehenä toimii Risto Kauhala, nykyään Vesijärven ystävät ry:n puheenjohtaja.
Aika on Valosen mielestä muuttunut vesiensuojelussa. Maanomistajia kuunnellaan ja näkemykset saavat myös vastakaikua.
Lahden Vesijärven tila oli 1970-luvulla lohduton. Teollisuuden ja kaupungin jätevesien pahoin pilaama järvi haisi, kaloja kuoli ja sinilevä velloi laineilla. Vuosikymmenien laajapohjainen suojelutyö on tuottanut hienoja tuloksia.
Vesijärvi tunnetaan jopa maailmanlaajuisesti esimerkkinä hoitokalastuksen tuloksellisuudesta. Nyt haluttaisiin saada hoitokalastuksen valtaisat saaliit kaupalliseen käyttöön esimerkiksi ammattikeittiöissä.
Laaja yleisö pääsee maistelemaan hämäläistä huikopalaa eli särki-haukimurekeleipää Herkkujen Suomi -tapahtumassa Helsingin Rautatientorilla parin viikon kuluttua.
TARJA HALLA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
