UUTISTAUSTA Kreikka hukkuuvaltiosääntelyyn
Kreikan taloutta on yritetty uudistaa viisi pitkää kriisin vuotta, ilman mainittavia tuloksia.
Uudistamista on vaikeuttanut se tosiseikka, että Kreikan talous toimii aivan eri tavalla kuin muualla Euroopassa. Esimerkiksi rikkaiden verovapaus on ollut maan tapa vuodesta 1830.
Talouden tehokkuudesta kertoo se, että teollisuusmaiden järjestön OECD:n mukaan Kreikka on sen jäsenmaista Meksikon jälkeen kaikkein korruptoitunein.
Kreikkaan tulee vähemmän ulkomaisia investointeja kuin mihinkään muuhun Euroopan valtioon. Yrityksen perustamiseksi pitää selviytyä 3 000 valtion määräyksestä.
Jokainen uusi operaatio firman toiminnassa edellyttää lupalapun hankkimista virastosta. Määräykset ovat usein keskenään ristiriidassa ja niiden soveltamista kontrolloivat mielivaltaisesti toimivat byrokraatit.
Keskisuurelta yritykseltä kuluu Kreikassa 30 prosenttia kaikesta työajasta viranomaisten lupien järjestelyyn. Esimerkiksi: suurien tavaroiden kuljetus on sallittua vain lisensoidulle kuljetusyrittäjälle.
Yrittäjä tarvitsee eri lisenssin, jos hän kuormineen ajaa seuturajan yli. Jos kuorma päätyy seuraavalle alueelle, tarvitaan lupa molemmilta alueviranomaisilta. Lupalapun odotus voi kestää kolme viikkoa.
OECD on laatinut listan, jonka mukaan kreikkalaisesta lupaviidakosta voisi ilman minkäänlaista haittaa poistaa 550 täysin tarpeetonta määräystä.
Kreikkalaiset puolueet ovat todellisuudessa maan talouden keskeisen toimintatavan, klientelismin säätelyorganisaatioita. Järjestelmä koostuu keskenään palveluksia vaihtavista poliitikoista, virkamiehistä ja yrittäjistä.
Julkisissa virastoissa verkoston alipäälliköt, eli lupaviranomaiset jakavat maksua vastaan palveluksia verkostonsa jäsenille, klienteille.
Uuden yrityksen markkinoille pääsy on niin tarkkaan säädeltyä, että paikallisen yrityksen ei tarvitse pelätä kilpailua. Jokaisella kreikkalaisella ammatinharjoittajalla tai yrittäjällä on oma pieni monopolinsa. Siitä hyvästä yrittäjä luovuttaa osan monopoliasemansa tuotosta omalle virkamiehelleen.
Esimerkiksi rakennusyrittäjä saa kadunrakennusurakan virkamiehelle osoitettua maksua vastaan.
Tien rakentamiseen käytetään huonoja materiaaleja, jotta säästyy rahaa työnnettäväksi urakan antaneen virkamiehen taskuun.
Koska katu on huonosti rakennettu, on se viiden sadekuuron jälkeen jälleen rikki.
Politiikan ja muun yhteiskunnan välinen suhde on Kreikassa myös toisenlainen kuin useimmissa Euroopan maissa. Vaikka Suomessa tai Saksassa hallitus välillä palvelee erityisryhmien etua, niin poliitikot tekevät samalla myös jotakin valtion parhaaksi. Kreikassa poliitikot palvelevat uskollisesti vain heitä rahoittaneita verkoston jäseniä. Siksi poliitikkojen halukkuus panna toimeen euroryhmän vaatimia rakenneuudistuksia on niin olematon.
Kreikkalaisten halut maksaa veroja pysyvät pieninä. Miksi pitäisikään maksaa? Poliitikothan eivät tee mitään kansakunnan parhaaksi.
Ja tarvittavat julkisen vallan palvelut on jo turvattu voitelurahojen kautta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
