Vahva eurokurittaa vientiä
Suomen talouskasvu on tänä vuonna jäämässä lähelle nollaa. Samaan aikaan muiden euromaiden taloudet kasvavat keskimäärin 1,2 prosenttia. Suomen taakse ovat jäämässä vain Kypros ja Slovenia.
Tilastokeskuksen viikko sitten julkistamien tietojen mukaan teollisuustuotanto laski Suomessa tammikuussa viime vuoden tammikuuhun verrattuna 7,5 prosenttia ja vienti väheni vastaavana ajankohtana yhdeksän prosenttia.
Nämä ovat julmia lukuja, koska Suomen kansantalous on vahvasti viennistä riippuvainen.
Yksi merkittävä syy Suomen tuotannon ja viennin syville vaikeuksille on taloustilanteeseen liian vahva valuutta. Lisää ongelmia tuo se, että talousongelmista huolimatta euro on vain vahvistunut suhteessa dollariin.
Perinteisten talousoppien mukaan tilanteen pitäisi olla päinvastainen, koska Yhdysvaltojen kiristyneen talouspolitiikan pitäisi vahvistaa dollaria. Lisäksi Euroopan keskuspankki EKP painaa rahaa markkinoille kiivaaseen tahtiin ja korotaso on ennätyksellisen alhainen.
Syynä euron suhteellisen vahvaan arvoon on Saksan vahva talous. EKP on lisäksi lopettanut uusien rahapolitiikkaa keventävien toimien tekemisen, koska talousnäkymät ovat euroalueella yleisesti hieman kirkastuneet.
Venäjä on Suomen merkittävimpiä kauppakumppaneita. Venäjän talouskasvun hiipuminen on heikentänyt ruplan arvoa ja nostanut euromääräisten tuotteiden tuontihintaa. Lisää vauhtia ruplan alamäkeen on tuonut Ukrainan kriisi. Ruplan heikkeneminen näkyy myös matkailijoiden määrän kääntymisenä laskuun.
1990-luvun syvästä lamasta Suomi nousi devalvoimalla ja Nokian ympärille rakentuneen ict-yritysten vahvalla kasvulla. Nyt ei ole mahdollisuutta devalvoida eikä näköpiirissä ole Nokian veroista menestystarinaa.
Suomen talous on pudonnut myös Ruotsin talouden vauhdista. Vaikka ulkoisilla tekijöillä on tähänkin merkittävä vaikutus, on itsekin tehty virheitä.
Pellervon taloustutkimus PTT:n toimitusjohtaja Pasi Holm kirjoittaa tämän lehden PTT:n taloustutkassa (sivu 5), että osasyy Ruotsin parempaan talouskasvuun löytyy meillä harjoitetusta talouspolitiikasta ja työmarkkinoiden joustamattomuudesta.
Suomessa verotus on viime vuosina kiristynyt, Ruotsissa se on laskenut. Ruotsin yksikkötyövoimakustannukset ovat noin kymmenen prosenttia alemmat. Ruotsissa palkanmuodostus perustuu teollisuuden kilpailukykyyn ja teollisuusliitot ovat palkkajohtajia. Suomessa palkkajohtajana on ollut julkinen sektori.
Holm muistuttaa, että Suomen kokonaisveroaste ja julkisen sektorin osuus kansantuotteesta ovat Euroopan korkeimmat.
Ulkoisten tekijöiden ja vanhojen virheiden kaivelu ei nyt auta. Virheistä pitää ottaa oppia ja tulevaisuutta pitää rakentaa tosiasiat tunnustaen ja omista lähtökohdista.
Professorit Bengt Holmström, Sixten Korkman ja Matti Pohjola esittelivät pari viikkoa sitten Talousneuvosteolle arvion Suomen taloustilanteesta. Heidän mielestään taloutta ei voi vahvistaa vain leikkaamalla menoja, vaan tarvitaan kilpailukykyistä yritystoimintaa, vientiä ja investointeja. Jos halutaan kasvua, veroja ei ole varaa kiristää.
Professorien mukaan Suomen tulevaisuus rakentuu perinteisten vahvuuksien varaan eikä kannata haikailla uraauurtavien innovaatioiden perään. Heidän mielestään Suomella on edelleen jonkinlainen etulyöntiasema muun muassa paperissa, puussa, metallien jalostamisessa, koneissa ja laitteissa.
Euron arvolle emme voi mitään, mutta leikkaamalla ja veroja korottamalla Suomella on edessä taloudellinen hiipuminen. Nyt tarvitaan yrittäjyyttä ja investointeja tukevia päätöksiä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
