Toivakka patistaa kehitysjärjestöjä ja yrityksiä yhteistyöhön

Naisten ja tyttöjen aseman vahvistaminen on yksi Suomen päälinjoista jatkossakin. Kuva on Garowen sairaalan synnytysosastolta Somaliasta. Kuva: Kaijaleena Runsten

Kehitysyhteistyön leikkauksista huolimatta 2—3-vuotiset hankkeet viedään läpi, jos niihin on jo myönnetty tukea.

Uusia tukipäätöksiä ei ole luvassa ennen ensi kevättä. Hallituksen päättämien leikkausten takia järjestöiltä odotetaan jatkossa yhteishakemuksia.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka (kok.) toivoo, että järjestöt löytäisivät toisensa ja myös viennistä ja kehitysyhteistyöstä kiinnostuneet kotimaiset yritykset.

Hän uskoo, että tällä tavoin kehitysmaissa voitaisiin kehittää infrastruktuuria, esimerkiksi uusia energiaratkaisuja.

Kehitysyhteistyöjärjestöjen tukia leikataan 114 miljoonasta 65 miljoonaan. Samaan aikaan kaupallisiin rahastoihin, Finnfundille ja UM:n kautta myönnettäviin vientitukiluottoihin, osoitetaan lisävaroja yhteensä 150 miljoonaa.

Toivakan mukaan kehitysmaat itse haluavat lisätä kauppaa ja toimia kumppaneina, eivätkä olla vain autettavina.

Toivakka muistuttaa, että Ruotsi, Norja ja Tanska ovat perinteisen kehitysyhteistyön rinnalla kasvattaneet yrityslainojen osuutta kehitysyhteistyössä. Samalla näiden maiden yritykset ovat saaneet erilaisissa yhteisyrityksissä jalansijaa kehitysmaihin.

Ulkoministeriö jakaa tukea nyt noin 500 yksittäiselle hankkeelle, joita toteuttaa liki120 järjestöä. Osa hankkeista on hyvin pieniä.

Viime kesänä valmistuneen Ritva Reinikan arvioinnin mukaan suomalainen kehitysyhteistyö kestää hyvin kansainvälisen vertailun. Voimavarojen keskittämisellä saataisiin kuitenkin parempia tuloksia.

Tähän saakka jokainen kehitysyhteistyöhanke on arvioitu tarkkaan. Vastaisuudessa tällainen arvio eli evaluointi tehdään myös kehitysyhteistyössä toimivista järjestöistä.

Tarkoituksena on selvittää, kuinka tehokkaasti järjestö toimii ja miten se pystyy hankkeita hoitamaan.

Myös kehitysmaiden arviointi on meneillään. Esimerkiksi Sambia on kehittynyt niin hyvin, että apua ei enää pidetä niin tarpeellisena kuin aiemmin.

Tähän saakka Suomi on ollut mukana monen YK-järjestön tukemisessa. Vastaisuudessa järjestöjen määrää karsitaan.

Avustuksia jatketaan ainakin UNICEFin, UN-Womenin, UNFPAn ja UNCHR:n kanssa. Painopisteiksi nousevat koulutus- ja kulttuuri, naisten ja tyttöjen aseman parantaminen, väestökehitys ja terveys sekä pakolaisten aseman kohentaminen.