Orpo ymmärtää vihreään siirtymään suivaantuneita viljelijöitä ja vaatii loppua EU:n pikkutarkalle sääntelylle − ”On tehty suuria virheitä”

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) mielestä EU:n vihreän siirtymän ohjelmassa on tehty suuria virheitä, kun maataloustuottajien taakaksi on kasattu koko ajan enemmän sääntelyä ja valvontaa. Kuva: Juha ROININEN / EUP-IMAGES

Ukraina-päätöksiä varten koolle kutsuttu viime torstain ylimääräinen EU-johtajien huippukokous muuttui viime metreillä maatalouskokoukseksi. Paine tuli kirjaimellisesti kadulta.

Belgialaisten tuottajien traktorit vyöryivät Brysselin keskustaan EU-parlamentin eteen muutama tunti ennen sitä, kun mustien autojen letkat toivat jäsenmaiden johtajia unionin valtakeskukseen.

Brysselissä viljelijöiden mielenosoitus äityi väkivaltaiseksi. Vastaavaa nähtiin Ranskassa, missä äkämystyneiden maataloustuottajien traktorit saartoivat Pariisin. Saksassa ja Puolassa viljelijät aloittivat kapinoinnin jo viime vuoden lopussa.

Belgialaiset maanviljelijät osoittivat Brysselissä viime viikon EU-huippukokouksen yhteydessä raivokkaasti mieltään. Kuva: Juha ROININEN / EUP-IMAGES

”Tämä on nyt iso asia koko Euroopassa, myös meillä Suomessa. Me keskustelimme huippukokouksessa pitkään tuottajien tilanteesta ja siitä, mitä pitäisi tehdä”, pääministeri Petteri Orpo (kok.) kertoo MT:lle brysseliläisen hotellin aulassa huippukokouksen jälkeisenä aamuna.

Hän sanoo ymmärtävänsä hyvin, että viljelijät ovat suivaantuneita.

”Kyse on pitkäaikaisesta turhautumisesta. Tuottajat kokevat, että heitä ei huomioida eikä arvosteta. Ei ole ymmärretty sitä, miten rajusti pandemian ja Ukrainan sodan aiheuttama kustannusten nousu on iskenyt kannattavuuteen”, Orpo luettelee.

”Lisäksi vihreän siirtymän ohjelman nimissä on tuotu koko ajan lisää sääntelyä, byrokratiaa ja valvontaa. Ne kaikki ovat entisestään kaventaneet mahdollisuuksia harjoittaa elinkeinoa”, hän jatkaa.

Orpon mukaan asialle ”pitää ehdottomasti tehdä jotain”. Hän painottaa, että muutosten tulee näkyä ensi syksynä työnsä aloittavan uuden EU-komission strategisessa ohjemassa ja yhteisen cap-maatalouspolitiikan seuraavan kauden valmistelussa.

”Tässä on tehty suuria virheitä. Sääntelyä pitää pystyä EU-tasolla purkamaan. Pitää aidosti nähdä ja luottaa siihen, että tuottajat osaavat nämä ilmasto- ja ympäristöpolitiikan ratkaisut ja haluavat myös olla tekemässä niitä”, Alexander Stubbin (kok.) hallituksessa 2014−2015 maatalousministerinä toiminut Orpo jatkaa ripittämistä.

Kuten muuallakin Euroopassa, Suomessa viljelijöiden kannattavuusongelmat ja turhautuminen näkyvät tilojen lopettamisina. Orpo sanoo olevansa erityisen huolissaan siitä, ettei nuoria saada enää maatalousyrittäjiksi.

”Toimintaympäristö on se joka ratkaisee, ja siitä vastaa pitkälti EU. Jos on vain pelkkää kituuttamista, byrokratiaa eikä toivoa tulevasta, siihen hommaan ei lähdetä.”

Pääministeri Orpo vakuuttaa, että ennakkovaikuttaminen uuden EU-komission ohjelmaan on täydessä käynnissä. Kuva: Juha ROININEN / EUP-IMAGES

Sanna Marinin (sd.) hallitusta syytettiin kehnosta ennakkovaikuttamisesta EU:n komission ja parlamentin suuntaan. Suomalaisen maa- ja metsätalouden syliin rysähti EU-säädöksiä, joiden valmistelussa ei selvästikään oltu otettu huomioon Suomen erityispiirteitä.

Orpon hallitus on luvannut tehdä tässä suhteessa parannuksen. Konkreettisten tulosten pitäisi näkyä viimeistään syksyllä, kun uusi EU-komissio aloittaa työnsä.

Ennakkovaikuttaminen on jo aloitettu, ja ainakin Orpo itse on vakuuttunut, että se tuottaa hedelmää.

”Me esittelimme kaksi viikkoa sitten Ruotsin pääministeri Ulf Kristerssonin kanssa Tukholmassa komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenille suomalais-ruotsalaisen metsäteollisuuden huippuosaamista”, Orpo kertoo.

”Korostimme hänelle, että kun voimme jatkaa metsien järkevää talouskäyttöä, me myös huolehdimme luonnon monimuotoisuudesta ja hiilinieluista.”

Vaikuttaminen nimenomaan Ursula von der Leyeniin on perusteltua. Tällä hetkellä moni asia viittaa siihen, että saksalainen johtaa myös seuraavaa komissiota.

Se tosin edellyttää, että sekä kesällä vaaleissa valitun uuden EU- parlamentin enemmistö että myös jäsenmaiden johtajat kannattavat hänen valintaansa.

Orpo vakuuttaa, että EU:n komissiolle on viety tiukkaa viestiä myös siitä, miten Itä-Suomi kuihtuu Ukrainan sodan vuoksi. Tavoitteena on pärjätä, kun aluetukien jakamisesta jatkossa neuvotellaan.

Kotimaisella elinkeinopolitiikalla tehdään kuulemma kaikki ”mitä pystytään”: Itä-Suomen infrastruktuuriin investoidaan ja ulkomaisille työpaikkoja tuoville investoinneille tasoitetaan tietä.

”Puhuin tästä von der Leyenin kanssa illallisella huippukokouksen aattona. Korostin, että EU:n pitää reagoida Venäjän vastaisten raja-alueiden vaikeaan tilanteeseen. Tarvittaessa on löydettävä uusia tukivälineitä”, pääministeri tähdentää.

”Itä- ja Kaakkois-Suomen kuuluu saada enemmän EU:n aluetukea. Vaikea tilanne siellä ei ole meidän oma vikamme”, hän lisää.

Orpon mukaan Valko-Venäjän ja Puolan välisen rajan kaoottinen tilanne voi toistua myös Suomen ja Venäjän välisellä rajalla. Kuva: Juha ROININEN / EUP-IMAGES

Orpo myös muistuttaa, että itärajan turvallisuus on avainasia, kun Itä-Suomen kuihtumista pyritään taklaamaan. Jonkinlaista rajaliikennettä pitäisi pystyä pitämään yllä, mutta samaan aikaan on huolehdittava kansallisesta turvallisuudesta.

”Helppoa ratkaisua ei ole. Tilanne Venäjällä on tiedustelutietojen perusteella vain huonontunut. Meidän on valmistauduttava siihen, että rajan yli tullaan, vaikka se olisi suljettu.”

”Emme ole menossa Puolan tielle, mutta voimme pian olla vastaavassa tilanteessa. Se voi muuttua hallitsemattomaksi, jos emme valmistaudu”, Orpo varoittaa.

Vuonna 2021 Valko-Venäjä työnsi Puolan ja Liettuan vastaisille rajoilleen tuhansia turvapaikanhakijoita ja provosoi väkivaltaisuuksia. Puolaa syytettiin siitä, että se työnsi pakolaisia kovakouraisesti takaisin Valko-Venäjän puolelle.