Saunan lauteilla syntyi idea, josta tislautui palkintoja niittävä yritys – Kyrö Distillery jatkaa maailmanvalloitusta viskeillään

Kyrö Distillery Companyn mahdollisten uusien vientimaiden parissa työskentelevä Miko Heinilä on yhtiön perustajajäsen. Tilava tynnyrivarasto valmistui vuonna 2018. Kuva: Johannes Tervo

Kaikki lähti ideasta, joka syntyi saunan lauteilla.

Kaveriporukka päätti viime vuosikymmenen alussa perustaa pienen, giniä ja viskiä valmistavan ruistislaamon.

Syntyi Kyrö Distillery Company, jossa oli vuonna 2014 kaksi vakituista työntekijää: päätislaaja Kalle Valkonen ja toimitusjohtaja Miika Lipiäinen.

Ginin tislaus alkoi 2014 ja ensimmäiset viskit valmistuivat 2017. Viskitisleen on oltava vähintään kolme vuotta vanhaa, jotta sitä voidaan kutsua viskiksi.

Tislaamo on sittemmin kartuttanut mainettaan Suomessa ja maailmalla. Työntekijöitä on jo yli 30.

”Viime vuodet ovat kyllä olleet melkoista haipakkaa. Eteenpäin on menty”, yhtiön potentiaalisista vientimaista vastaava perustajajäsen Miko Heinilä toteaa.

Heinilä esittelee Kyrönmaan vanhan osuusmeijerin kookasta kiinteistöä, joka on toiminut alusta saakka Kyrö Distillery Companyn pääpaikkana.

”Paikallishistoriallisesti Kyrönmaan meijerin tienoo on ollut Isonkyrön sydän. Kaikki rakennukset tässä ympärillä olivat meijerin rakennuksia. Kun meijerin toiminta loppui 2008, Isonkyrön sydän rikkoontui ja rakennukset myytiin erilleen”, Heinilä kertoo.

Osuusmeijeri on kokenut kasvojenkohotuksen viskitislaamon kasvun vuosina. Rakennuksesta löytyy tislaamon lisäksi vierailukeskus, ravintola sekä työskentely- ja kokoustiloja.

”Olemme investoineet alueeseen voimakkaasti, noin kymmenellä miljoonalla eurolla. Olemme ostaneet yksitellen osuusmeijerille kuuluneet rakennukset takaisin. Isonkyrön sydän on eheytynyt”, Heinilä luonnehtii.

Neljä vuotta sitten tuotannon mittakaavaa päätettiin lähteä kasvattamaan voimallisesti. 2018 viereiselle tontille valmistui tynnyrivarasto ja päärakennusta vastapäätä nousi seuraavana vuonna uudenaikainen tislaamo.

Kasvuhakuinen yritystoiminta yhdistyy kotiseututyöhön. 4 500 asukkaan Isoonkyröön on muuttanut yhtiön perustamisen jälkeen työvoimaa pääkaupunkiseudulta, Mikkelistä ja ulkomailta. Paikkakunnalla käy yrityksen ansiosta paljon ulkomaisia vierailijaryhmiä.

”Itselleni kotiseudun kehittäminen on tärkeää. Paikallisuus ja aitous on kaiken toimintamme ytimessä. Uskon, että juuri se toimii tässä ajassa. Ei meidän ole tarvinnut miettiä, mistä lähdetään rakentamaan brändiä. Kaikki on tässä ympärillä valmiina.”

Kyrönmaan vanha osuusmeijeri jäi tyhjilleen vuonna 2008. Sittemmin siitä on tullut maailmanvalloitusta tekevän Kyrö Distillery Companyn sykkivä sydän. Kuva: Johannes Tervo

Vaikka isokyröläinen tislaamo kasvaa rivakasti, se on edelleen pikkuruinen toimija kansainvälisillä alkoholijuomamarkkinoilla.

”Tänä vuonna liikevaihtomme on 6,5 miljoonaa euroa, kun se on esimerkiksi monikansallisilla alkoholijuomayrityksillä Diageolla 16 miljardia ja Pernod Ricardilla 10 miljardia”, Heinilä vertaa.

”Kaikki kaikessa on laatu. Emme pysty kilpailemaan bulkilla. Mutta mittakaavaakin täytyy kasvattaa, sillä olemme päättäneet tehdä maailmanvalloitusta”, Heinilä sanoo ja naurahtaa.

Menestys kansainvälisissä juomakilpailuissa on ollut tärkeää tällä tiellä.

Napue Gin on palkittiin maailman vanhimmassa ja arvostetuimmassa alkoholialan kilpailussa, International Wine and Spirits Competitionissa, maailman parhaana ja Kyrö Dark Gin toiseksi parhaana gininä 2015.

Kyrö Gin sai kultaa San Franciscossa järjestetyssä juomakilpailussa 2016 ja Dark Gin 2017. Napue Gin voitti International wine and spirits competition Pacificin.

Tänä vuonna arvostettu alkoholialan julkaisu Drinks international nosti Kyrö Distilleryn ainoana Manner-Euroopan tislaamona maailman arvostetuimmat viskibrändit -listalleen.

Missä piilee menestyksen salaisuus?

”Aitous ja korkea laatu, joka syntyy pikkutarkasta työstä. Kalle on tutkija ja taitelija. Se yhdistelmä tuottaa huikeita makuja”, Heinilä vastaa.

Palkittujen ginien ja viskien mausta vastaa ensi kädessä päätislaaja Kalle Valkonen. Niiden valmistus perustuu erilaisten yrttien maserointiin.

”Ensin maseroidaan kymmentä yrttiä, jonka jälkeen niitä tislataan kahden kukan aromien läpi. Sitten mennään lähimetsiin”, Heinilä kertoo.

”Kerätään mesiangervoa, koivun lehtiä, tyrniä ja karpaloa. Kaikkia maseroidaan, uutetaan ja tislataan erikseen. Tyylimme on työläs ja pikkutarkka. Missään prosessin vaiheessa ei oiota.”

Tuotekehittäjä Ásgeir Bergmann Pétursson (vas.) ja päätislaaja Kalle Valkonen nuuhkivat viskitislettä. Pétursson on muuttanut Etelä-Pohjanmaalle Islannista ja Valkonen Etelä-Suomesta. Kuva: Johannes Tervo

Korona tuotti isokyröläisille paljon päänvaivaa. Kun sulut napsahtivat päälle, myynti romahti.

”Kehitimme markkinoille oman käsidesin. Siitä tulikin myyntimenestys, jonka avulla selviydyimme korona-ajasta.”

Yhtiön juomia viedään yli 30 maahan. Päähuomio on Englannissa ja Saksassa.

”Meillä on toimipisteet Lontoossa ja Berliinissä. Kasvua tavoitellaan myös erityisesti Ranskassa ja Yhdysvalloissa, toki muuallakin”, Heinilä vinkkaa.

Ennen Ukrainan sotaa Pietari oli merkittävä markkina-alue. Vienti Venäjälle lopetettiin kokonaan.

Mitä tulevaisuus tuo tullessaan?

”Haluamme tehdä viskeistämme yhtä tunnettuja kuin gineistämme. Maailmanvalloitus jatkuu.”