Viskivalmistajasta sopii ottaa mallia
Yli kolmannes suomalaisesta vientimaidosta lähtee Suomesta jauheena, ei korkean jalostusarvon tuotteina. Suomen pitää pyrkiä vientimarkkinoille tuotteilla, ei vain raaka-aineilla.Suomalainen alkoholijuomateollisuus sai jälleen viime viikolla kansainvälistä tunnustusta. Eteläpohjalainen Kyrö Distillery nostettiin toistamiseen maailman 30 arvostetuimman viskinvalmistajan joukkoon arvostetun The Drinks Internationalin vuosittain julkaisemassa listauksessa. Kyrön valmistamat ruisviskit on palkittu aiemminkin alan arvostetuissa kansainvälisissä kilpailuissa.
Myös Kyrö Distilleryn ensimmäinen tuote, vuonna 2015 markkinoille tuotu Napue-gini, palkittiin tuoreeltaan maailman parhaaksi gin & tonic -cocktailin ainesosaksi International Wine & Spirit Competitionissa.
Kyrö Distilleryn sekä Koskenkorvastaan tunnetun Anoran ohella myös moni pienempi suomalaisvalmistaja on onnistunut tuotteidensa viemisessä kansainvälisille markkinoille. Ja toki Suomesta viedään ympäri maailmaa myös maamme nimeä kantavaa Finlandia-vodkaa, jonka tuotemerkin tosin omistaa yhdysvaltalainen yritys.
Suomen tiukasta alkoholipolitiikasta huolimatta laadukkaista alkoholijuomista on tullut elintarvikevientimme lippulaivatuotteita.
Mainetta niittäneiden alkoholijuomien rinnalle tarvitaan uusia menestystuotteita.
Suomesta vietiin viime vuonna elintarvikkeita ulkomaille yhteensä 1,8 miljardin euron arvosta. Yli sadan elintarvikeyrityksen muodostaman Food from Finland -vientiohjelman tavoitteena on nostaa viennin arvo kolmeen miljardiin euroon vuoteen 2025 mennessä. Siksi mainetta niittäneiden alkoholijuomien rinnalle tarvitaan lisää uusia menestystuotteita.
Vaikka kaikenlainen vienti onkin Suomen elintarvikesektorille hyväksi, erityisen tärkeää on pyrkiä ulkomaille korkean jalostusasteen tuotteilla. Elintarvikevientimme lepää kuitenkin edelleen liikaa raaka-aineviennin varassa. Tästä käyvät hyväksi esimerkiksi maitotaloustuotteet, joita vietiin Suomesta ulkomaille viime vuonna 290 miljoonan euron arvosta. Siitä yli kolmannes vietiin maitojauheena. Surullinen esimerkki on myös suomalainen kaura, jos se päätyy jalostettavaksi ulkomaille ja palautuu korkean jalostusarvon tuotteina takaisin suomalaiskaupan hyllyyn tai muualle, vielä rahakkaammille markkinoille.
Vientimarkkinoille pääsy ei ole helppoa, siitä käyvät esimerkeiksi takavuosien Benecol ja nyhtökaura. Periksi ei kuitenkaan saa antaa, sillä osaamista laadukkaan raaka-aineen jalostamiseen Suomessa kyllä on.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
