Juustoa syödään Suomessa enemmän kuin koskaan aiemmin – viljan kulutus on vähentynyt

Juustojen kulutus on kasvanut. Kuvituskuva. Kuva: Sanne Katainen

Suomalaiset söivät vuonna 2025 aiempaa enemmän kalaa, juustoa sekä sian- ja siipikarjanlihaa, ilmenee Luonnonvarakeskuksen (Luke) ravintotaseen ennakkotiedoista.

Juuston kulutus nousi korkeammaksi kuin koskaan aiemmin ravintotaseen historiassa.

Lihan kokonaiskulutus oli ennakkotilaston mukaan viime vuonna noin 78,1 kiloa henkilöä kohti, kun mukaan on laskettu riistaliha ja syötävät elimet. Kokonaiskulutus väheni edellisvuodesta noin 0,2 kiloa.

Sianlihan kulutus kääntyi parin vuoden laskun jälkeen nousuun. Kulutus kasvoi pari prosenttia, Luke kertoo. Siipikarjanlihan kulutus on kasvanut jo pitkään, viime vuonna kasvu oli tosin vain alle prosentin.

Myös lampaanlihan kulutus kasvoi, mutta naudanlihan kulutus laski kilon verran henkilöä kohti. Siipikarjanlihaa arvioidaan kuluneen vuonna 2025 noin 30,9 kiloa, sianlihaa 27,9 kiloa, naudanlihaa 16,7 kiloa ja lammasta 0,5 kiloa henkilöä kohti.

Ravintotase kuvaa kulutukseen tarjolla ollutta määrää eikä toteutunutta ruoankulutusta. Luvut sisältävät myös esimerkiksi hävikkiä ja muita eri vaiheissa syntyviä menetyksiä, joita ei voida erottaa aineistoista.

Lihan kulutusmäärät on ravintotaseessa ilmoitettu kypsentämättömänä luullisena ruholihana, ei valmiina syötävänä lihana. Luullisesta lihasta on luutonta 80 prosenttia. Lisäksi kypsennyshävikki vaihtelee 10–30 prosentin välillä tuotteesta riippuen. Kypsänä syöty liha on noin 50 prosenttia luullisen lihan määrästä.

Viljan kokonaiskulutus oli noin 86,2 kiloa henkeä kohti, mikä oli kilon verran edellisvuotta vähemmän, Luken tiedoista selviää.

Rukiin kulutus on vähentynyt jo pidemmän aikaa, myös viime vuonna. Samoin kauraa kului viime vuonna vähemmän kuin huippuvuonna 2024.

Vehnää kului 49,3 kiloa, ruista 11,4, kauraa 11,0, ohraa 1,3 ja riisiä 8,3 kiloa henkilöä kohti. Edellisten lisäksi maissi, tattari ja muu leipävilja ovat mukana viljan kokonaiskulutuksessa.

Tuoreita vihanneksia kului ennakkotietojen mukaan noin 64,5 kiloa henkeä kohti, mutta määrä sisältää myös mahdollisen hävikin ja on vain suuntaa antava.

Tuoreita hedelmiä kului edellisvuotta enemmän, noin 50 kiloa henkilöä kohti.

Vuonna 2024 perunaa kului noin 69 kiloa henkilöä kohti tuoreeksi perunaksi muunnettuna. Vuoden 2025 ennakkotietoa ei ole vielä käytettävissä.

Edellisten vuosien tapaan nestemäisten maitotuotteiden kulutus laski myös viime vuonna, laskua oli 2,6 prosenttia.

Nestemäisiä maitotuotteita kulutettiin noin 127 kiloa henkilöä kohti. Siitä nestemaitoja (kevytmaitoa, rasvatonta maitoa, täysmaitoa ja tilamaitoa) oli keskimäärin 84 kiloa eli noin 82 litraa.

Muiden maitopohjaisten tuoretuotteiden kulutus jatkoi kasvuaan. Ravintotaseessa näihin kuuluvat esimerkiksi vanukkaat ja maustetut rahkat, jotka sisältyvät nestemäisiin maitotuotteisiin.

Juustoa kulutettiin ennakkotietojen mukaan viime vuonna enemmän kuin koskaan aiemmin ravintotaseen historiassa, noin 27 kiloa henkilöä kohti.

Voin kulutus oli 2,9 kiloa henkilöä kohti, mikä oli noin 0,2 kiloa edellisvuotta vähemmän.

Kananmunia kului vuonna 2025 noin 12 kiloa henkilöä kohti, mikä oli vähän enemmän kuin vuonna 2024.

Myös kalaa syötiin edellisvuotta enemmän, noin 14,4 kiloa henkilöä kohti, Luken tiedotteessa kerrotaan.