Ilmastopaneelin lakkauttaminen ei toisi suuria säästöjä – näin pieni budjetti on verrattuna Ruotsiin ja Tanskaan

Suomen ilmastopaneelin vuosibudjetti on 750 000 euroa. Kuva: Viestimedian arkisto

Hallitus suunnittelee ilmastopaneelin, luontopaneelin, kestävyyspaneelin ja biotalouden tiedepaneelin yhdistämistä yhdeksi paneeliksi ja asettamista valtioneuvoston kanslian alaisuuteen. Ratkaisusta koituvista säästöistä ei ole annettu arviota.

Suomen Ilmastopaneelin puheenjohtaja, Suomen ympäristökeskuksen tutkimusprofessori Jyri Seppälä kertoo, ettei hänellä ole tiedossa perusteita tiedepaneelien yhdistämiselle. Huoli kohdistuu tiedepaneelien riippumattomuuden turvaamiseen. Muutoin Seppälä suhtautuu positiivisesti tiedepaneelien toiminnan kehittämiseen.

Suomen ilmastopaneelin vuosibudjetti on 750 000 euroa. Siitä puolet kuluu sihteeristön palkkoihin ja paneelin asiantuntijajäsenten palkkioihin, jotka ovat yhteensä 84 000 euroa vuodessa. Puheenjohtajan palkkio on 10 000 euroa, varapuheenjohtajan 7 000 euroa ja jäsenen 5 000 euroa vuodessa. Loppuraha käytetään hanketoimintaan, käytännössä paneelin ulkopuolisten tutkijoiden palkkioihin.

Asiantuntijat uurastavat paneelissa oman päivätyönsä ohessa. Suomen ilmastopaneeli tuottaa kustannustehokkaasti merkittävän määrän tietoa päätöksenteon tueksi, eikä sen typistämisestä ja yhdistämisestä muiden tiedepaneelien kanssa koituisi suuria säästöjä.

Esimerkiksi Ruotsin ilmastopaneelissa toimii 20 asiantuntijaa kokopäiväisesti. He työstävät hallituksen toimia arvioivia raportteja ja selontekoja. Tanskassa vastaavassa paneelissa on 25 henkeä ja sen vuosibudjetti on 3,4 miljoonaa euroa.