Oikeusoppinut: Hallintolaki ei toteudu valvonnoissa

MT:n ARKISTO Hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpään mukaan viranomaisten kuuluu huolehtia, että viljelijä saa tiedon tarkastuksesta ja voi olla läsnä siinä. Kuva: Viestilehtien arkisto

Viljelijällä on oikeus tietää ja halutessaan olla paikalla, kun tilalle tehdään maataloustukiin liittyviä viranomaistarkastuksia. Salaiset tarkastukset eivät kuulu asiaan, toteaa hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää Helsingin yliopistosta.

Mäenpään mukaan viranomaisen tehtäviin kuuluu päinvastoin huolehtia siitä, että viljelijä saa tiedon tarkastuksesta ja sen luonteesta ennen tarkastuksen aloittamista.

Hänelle pitää myös antaa mahdollisuus olla mukana koko tarkastuksen ajan.

Maaseudun Tulevaisuus kertoi viime vuoden lopulla tapauksesta, jossa yksittäinen lohko oli mitattu kertomatta siitä isännälle, minkä jälkeen alaa pienennettiin ja tukea leikattiin. Hallinnon mielestä viljelijälle ei tarvinnut kertoa tarkastuskäynnistä.

Mäenpää pitää erikoisena, jos EU-säädöksiin vedoten maaseutuvirasto tai elykeskukset käyvät tarkastamassa salaa tiloja, vaikka EU ei ota kantaa koko asiaan. Hallinto on itse todennut, ettei tällaista EU-säännöstä ole.

Suomessa hallintolaki määrittelee varsin tarkasti asianosaisen oikeudet tarkastuksissa.

”Olemme eturivissä Euroopassa siinä, että lainsäätäjä on halunnut huolehtia myös tarkastuksen kohteen oikeuksista. Muualla tilanne voi olla toinen”, Mäenpää toteaa.

Maatilojen tukivalvonnat voidaan rinnastaa kilpailuviraston kilpailulain nojalla tekemiin yritysten yllätysratsioihin, joissa viranomaiset käyvät läpi kirjanpitoa ja voivat ottaa mukaansa papereita ja tietokoneita.

Yhtiön johto pyritään saamaan nopeasti paikalle seuraamaan tarkastusta, vaikka läsnäololla ei sinällään ole merkitystä tarkastukselle. Yhtiön johto pystyy kuitenkin näkemään, mitä tarkastajat tekevät.

Mäenpään mielestä viranomaisten tulee pyrkiä varmistamaan, että asianosainen voi olla paikalla tarkastuksen aikana.

Tilalle voidaan mennä ilmoittamatta, ja EU-säädösten mukaan niin pitää tehdä osassa tarkastuksia.

Yllätystarkastus ei kuitenkaan poista viljelijän läsnäolo-oikeutta. Jos viljelijä ei ole paikalla, häneen pitää ottaa yhteyttä ja varata aikaa siihen, että hän pääsee halutessaan paikalle koko tarkastuksen ajaksi.

Mäenpään mielestä Suomen kaltaisessa harvaan asutussa maassa on järkevää ilmoittaa tarkastuksesta etukäteen aina, kun se on mahdollista niin, ettei tarkastuksen tarkoitus vesity.

Entä jos viljelijään ei saada yhteyttä?

Tilanne on Mäenpäästä tulkinnanvarainen. Yhteiskunnalla on iso intressi valvoa, että julkista rahoitusta kuten tukia käytetään asianmukaisesti ja siihen tarkoitukseen, mihin rahat on myönnetty.

Tarkastus tulisi kaikesta huolimatta viedä läpi.

Mikäli viljelijään ei saada yhteyttä, tarkastajat voivat pyytää paikalle toisen henkilön edustamaan viljelijää.

VEIKKO NIITTYMAA

Avaa artikkelin PDF