Seurakunta jakaa Prisman hävikkiruokaa viikoittain 150 avuntarvitsijalle Tuusulan seudulla

Tarja Kataja ja Tiina Penttilä levittävät hävikkielintarvikkeita seurakuntatalon salin pöydälle, josta avuntarvitsijat saavat ottaa niitä mukaansa. Kuva: Kari Salonen

Pakettiauto kurvaa seurakuntatalon pihaan Tuusulassa. Vesa Valkealahti hyppää kuskin paikalta ja rientää avaamaan takatilan ovet. Kyydissä huojuu vinot pinot laatikoita, joissa on jäävuorisalaattia, hedelmiä, leipää ja vaikka mitä

”Toi laatikko on täynnä karjalanpaistia”, Valkealahti osoittaa kuorman pohjalle. Hän on pitkäaikaistyötön, jonka kirkko työllisti ruuanjakelulla.

”Ai se oli sarkasmia, kun sanoit puhelimessa, että tulossa on ’pieni lasti’”, naurahtaa Tuusulan seurakunnan vapaaehtoistyön koordinaattori Raita Koski.

Purkuavuksi rientävät sisältä myös diakoniatyöntekijät Tiina Penttilä ja Tarja Kataja sekä keittäjä Marja-Liisa Viik.

Hävikkiruoka-auto ajaa jakelukierroksen tiistaisin ja torstaisin. Homma on niin alkuvaiheessa, että meneillään on vasta kolmas ajokerta. Kuorma on peräisin Järvenpään Prismasta.

”Sieltä tulee välillä ihan järkyttäviä lasteja. Kerran oli tuhat litraa maitoa, kymmeniä kiloja leipää ja 85 pakettia jauhelihaa”, Koski hämmästelee.

Mitään ei kuitenkaan mene hukkaan, sillä avuntarvitsijoita riittää. Diakoniatyöntekijät kantavat seurakuntatalon ruokasaliin leipää, hedelmiä ja lihaa. Lounaalle tulevat vähävaraiset voivat valita niistä kotiinviemisiä.

Osa elintarvikkeista kiikutetaan keittiöön lounastarpeiksi. Esimerkiksi kolhuiset paprikat kelpaavat lämpimiksi paprikoiksi. Tälle päivälle Viik on pyöräyttänyt jälkiruuaksi kakun hävikkimarjoista.

Kun Tuusulan seurakunnan väki on ottanut ruokaa talon tarpeisiin, jatkaa auto vielä kolmeen paikkaan. Osansa saavat muun muassa mielenterveyskuntoutujat. Jos lihaa ja leipää jää yli, loput säilötään Brother Christmas -hyväntekeväisyysjärjestön järjestämiin kylmälaitteisiin myöhempää käyttöä varten.

Tuusulassa ei haluttu luoda ruokajonoja, vaan viedä tai tarjoilla ruoka suoraan avuntarvitsijoille. Osa heistä tarvitsee apua myös ruuanlaitossa, jota harjoitellaan kokkausryhmässä.

Toiminnan alkuvaiheessa hävikkiruuasta hyötyy viikoittain Kosken arvion mukaan runsaat 150 ihmistä. Jatkossa hän ryhtyy suunnittelemaan, miten ruoka-apua voitaisiin laajentaa kattamaan useampia alueita ja kauppoja sekä ravintoloita.

Seurakuntatalon ruokasalin puolella puheensorina yltyy, kun kello lähestyy puoltapäivää. Joku jo hamuaa karjalanpaistilihapakettia pöydältä. Diakoniatyöntekijä pyytää avuntarvitsijoita odottamaan, jotta kaikki ovat saapuneet paikalle. Kotiinviemiset jaetaan lounaan jälkeen.

Yksi mies soittaa pianoa, muut vaihtavat pöydissä kuulumisia. Joku kertoo reissaavansa seuraavana päivänä Mäntsälään jonottamaan nötköttiä.

Eläkeläinen Eeva-Liisa Kaarisalo käy seurakuntatalolla kahden euron hintaisella lounaalla kerran viikossa, jos kykenee. Paha astma rajoittaa välillä liikkumista. Hän on tehnyt ikänsä töitä, muun muassa seitsemän vuoden pätkän Maaseudun Tulevaisuuden kerrosemäntänä 1990-luvulla, mutta silti eläke ei meinaa riittää elämiseen. Lääkkeisiin meni tässäkin kuussa 170 euroa.

”Kirkon ruoka-avulla on suuri merkitys taloudelle. Hienoa, että hävikkiruokaa hyödynnetään”, Kaarisalo toteaa ja tiirailee ruokapöydän suuntaan. Kotiin sieltä lähtee ainakin viinirypäleitä ja leipää.