Näin Yhdysvaltain vaalitulos vaikuttaa Suomeen ja Eurooppaan − tutkija kertoo
Tutkija arvioi, että Suomen Nato-jäsenyysprosessi etenee jatkossakin vaalituloksesta huolimatta.
Kuva: Ross D. Franklin / LehtikuvaYhdysvalloissa pidettiin tiistaina välivaalit. Niissä äänestettiin muun muassa edustajainhuoneen paikoista ja senaattoreista.
Jyväskylän yliopiston Yhdysvaltoihin perehtynyt väitöskirjatutkija Jani Kokko arvioi, että vaalituloksella ei ole juurikaan merkitystä Euroopan tai Suomen näkökulmasta. Tämä johtuu siitä, että vaalit keskittyivät lähinnä sisäpoliittisiin kysymyksiin.
”Ulkopolitiikasta ei juuri edes keskusteltu”, Kokko huomauttaa.
Esimerkiksi Suomen Nato-jäsenyysprosessi etenee jatkossakin vaalituloksesta huolimatta. Lisäksi Yhdysvallat on myös jatkossa sitoutunut Euroopan puolustamiseen. Senaatissa sekä republikaanit että demokraatit ovat vahvasti nykyisen linjan takana.
”Senaatin vähemmistöjohtaja Mitch Mcconnell on selkeästi todennut, että Yhdysvallat tulee auttamaan Ukrainan puolustamisessa jatkossakin”, Kokko muistuttaa.
Soraääniä nykyisen linjan näkökulmasta on kuulunut lähinnä entisen presidentin Donald Trumpin innokkaimmilta kannattajilta. Kritiikin johdosta Ukrainalle annettavaan apuun saattaakin Kokon arvion mukaan tulla jonkunlaisia tarkennuksia esimerkiksi sen suhteen, mihin apua saa käyttää.
Kokko ei pidä todennäköisenä sitä, että Yhdysvallat jarruttaisi Euroopan mahdollisuuksia tai haluja tukea Ukrainaa.
”Enemmän ehkä painetta tulee siihen, että Yhdysvaltojen pitäisi antaa enemmän raskasta aseistusta”, hän sanoo.
Trumpin leirin puheet siitä, että vaalit ovat vilpilliset ja järjestelmää pitää muuttaa, eivät ottaneet tuulta alleen.
Suomen näkökulmasta huomionarvoista on myös se, miten suomalaisten yritysten vientimahdollisuudet Yhdysvaltoihin kehittyvät. Kun budjettivalta siirtyy edustajainhuoneessa todennäköisesti republikaaneille, kiinnostavaa on, miten käy presidentti Joe Bidenin ilmastohankkeille. Hankkeiden eteneminen ja niiden saama rahoitus kiinnostavat esimerkiksi puhtaaseen teknologiaan liittyviä tai ilmastonmuutoskysymysten parissa toimivia yrityksiä.
Suomi on viime vuosina luonut suhteita suoraan Yhdysvaltain osavaltiotasolle. Nyt kiinnostavaa on, miten nämä suhteet vahvistuvat, kun demokraatit oletettavasti saavat osavaltiovaaleissa jatkokausia.
Kokonaisuutena Euroopalle vaalituloksella on hyvin vähän merkitystä. Euroopan Unionin ja Yhdysvaltain suhteet pysyvät Kokon arvion mukaan ennallaan. Esimerkiksi kauppapolitiikan linjaan ei ole nähtävissä muutoksia, vaikka republikaanit ottaisivatkin edustajainhuoneen hallintaansa.
”Jos senaatti olisi mennyt vielä republikaaneille, sittenhän muun muassa sopimuksien ratifioinnit ja suurlähettiläiden nimitykset olisivat saattaneet halvaantua”, Kokko pohtii.
Maailmanpolitiikan näkökulmasta kiinnostavaa on entisen presidentin Donald Trumpin tulevaisuus. Väitöskirjatutkija arvioi, että Trumpin asema republikaanipuolueessa heikentyi merkittävästi vaalien myötä.
”Nämä hänen valitsemansa ehdokkaat, joista suuri osa on näitä vaalikieltäjiä, lähestulkoon kaikki hävisivät keskeisissä vaaleissa, eivätkä onnistuneet saavuttamaan vaikkapa kuvernöörin asemia”, Kokko sanoo.
Väitöskirjatutkija nostaa esiin myös sen, että Trumpin leirin puheet siitä, että vaalit ovat vilpilliset ja järjestelmää pitää muuttaa, eivät ottaneet tuulta alleen. Lisäksi Trumpin haastajat pärjäsivät hyvin.
Näin ollen Trumpin nousu puolueensa presidenttiehdokkaaksi seuraavissa presidentinvaaleissa ei näytä Kokon mukaan todennäköiseltä.
Seuraavat presidentinvaalit pidetään Yhdysvalloissa vuonna 2024.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
