SAK: Määräaikainen pakkolaki ei käy

SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly myönsi, että maatalousyrittäjillä on mennyt heikosti. Hän vakuutti SAK:n kriisitietoisuuden olevan kuitenkin kohdallaan. Kuva: Jaana Kankaanpää

Palkansaajien keskusjärjestö SAK torjuu ajatuksen määräaikaisista pakkolaiesta työehtojen heikentämiseksi.

"Määräaikaisuus ei poista sitä perusongelmaa, että kysymys on pakkolaeista", puheenjohtaja Lauri Lyly vastasi MT:n kysyessä asiaa politiikan toimittajien aamiaistilaisuudessa keskiviikkona.

"Kysymys on tosi isoista ja periaatteellisista asioista: siitä, kuka määrittää neuvottelujen sisällön."

SAK:ta närästää marssijärjestys eli asioiden tuominen neuvottelupöytään muualta kuin työmarkkinajärjestöiltä. Se ei siksi suostu allekirjoittamaan Juha Sipilän (kesk.) hallituksen ajamaa viiden prosentin kasvuhyppytavoitetta. Hallitus toteuttaisi sen leikkaamalla muun muassa lomia ja vuorotyölisiä.

Muut palkansaajajärjestöt STTK ja Akava hyväksyvät tavoitteen. Lylyn mielestä keinoista olisi pitänyt sopia ennen tavoitetta.

Tiettävästi hallituksessa on pohdittu lakien väli- tai määräaikaisuutta helpottamaan niiden hyväksyttävyyttä.

"On tosi iso asia lähteä leikkaamaan kahden tonnin palkasta viisi prosenttia", Lyly sanoi.

MT huomautti Lylylle, että isompiakin pudotuksia on nähty joillakin ammattiryhmillä. Esimerkiksi maatalousyrittäjien tulo on noin 1 600 euroa kuukaudessa, ja laskenut kuin lehmän häntä.

Kertooko se heikosta edunvalvonnasta vai paremmasta kriisitietoisuudesta ja jouston halusta?

Maatalousyrittäjillä on mennyt heikosti, Lyly myönsi, mutta vakuutti SAK:n kriisitietoisuuden olevan kohdallaan.

SAK:n hallitus tekee oman ehdotuksensa kasvupaketista torstaiaamuna, ja neuvottelee koko ajan myös muiden keskusjärjestöjen kanssa.

Maanantaiksi ei kuitenkaan ehdi syntyä niiden yhteistä esitystä maan hallitukselle, Lyly arvioi. Hän toivoo, että vaikka Sipilä veisi pakkolait eduskuntaan ensi viikolla, tämä voisi odottaa lokakuun ajan työmarkkinoiden vastaehdotusta.

Entä olisiko uuden ison palkansaajajärjestön syntyminen auttanut nykytilannetta vai ollut suuri virhe, kun rivit palkansaajien kesken näyttävät nytkin hajoavan?

Hyvä se olisi ollut, Lyly vastasi MT:lle. Toisaalta nyt opetellaan hiomaan yhteen painotuksia ja taktiikoita. Uuden järjestön on määrä aloittaa vuonna 2017.

Lyly ennustaa, että jos pakkolait tulevat voimaan, ensi syksyn palkkaneuvotteluista tulee vaikeat.

"Ei 30 sunnuntaita nyt menettävä työntekijä tyydy silloin nollaratkaisuun. Viiden prosentin hyppy on vaarassa romuttua", Lyly varoitti. Siksi SAK aikoo tarjota kestävää ja pitkäaikaista ratkaisua.