Osuustoiminta ylisti arvojaan– ja liikevaihdon suuruutta
Osuustoimintajuhlassa Finlandia-talolla puheenvuoro on Matti Pikkaraisella. Lavalla vasemmalta seisomassa Jaakko Aspara ja Iiro Jussila ja istumassa Markus Aaltonen, Vesa Lehikoinen, Tiina Linnainmaa, Pikkarainen ja Olli Repo. Kuvapalvelu Tapani Lepistö Kuva: Viestilehtien arkistoMaailman 300 suurimman osuuskunnan liikevaihto on 830 miljoonaa euroa. Jos se olisi valtio, sen talous olisi maailman 10. suurin, Espanjan kokoinen. Suomessa osuustoiminnan liikevaihto on 30 miljardia, lähes kuudesosa bruttokansantuotteesta.
Ihannoiko osuustoiminta liikaakin liikevaihtoa ja markkinaosuutta perinteisten arvojensa kustannuksella? Sitä kysyi Aalto-yliopiston professori Jaakko Aspara, joka oli haastettu osuustoimintavuoden pääjuhlaan haastamaan osuustoimintaväkeä.
300 osuuskunnan listan keräsi kansainvälinen osuustoimintaliitto ICA. Sen puheenjohtaja Pauline Green myönsi lehdistötilaisuudessa, ettei liikevaihto ole ainoa eikä ehkä paraskaan mittari.
”Valitsimme liikevaihdon, koska sen ymmärtävät nekin, jotka eivät tunne osuustoimintaa.”
Jatkossa mittareita ovat ainakin jäsenten ja työntekijöiden määrä.
Osuuskunnilla on maailmassa tuhat miljoonaa omistajaa. Pörssiyhtiöillä on henkilöomistajia vain 327 miljoonaa, Green kertoi.
Osuuskunnat eivät elä tyhjiössä vaan toimivat markkinoilla, puolustautuivat Asparan haastamat paneelikeskustelun osallistujat.
Samalla myönnettiin, että jäsensuhteissa on aina parannettavaa. ”Meillä on siinä ongelmia Herttoniemen ruokaosuuskunnassakin, joten miten mahtaa olla jättiosuuskunnissa?” Olli Repo sanoi. ”En tunne kaikissa itseäni asiakasomistajaksi.”
Uudeksi keinoksi todettiin verkko, joka mahdollistaa asiakas- ja jäsenkyselyt ja tiedonvaihdon kumpaankin suuntaan.
Yleinen huoli on, mistä saadaan aktiivisia toimijoita. ”Jäsenet haluavat nauttia palveluista, mutta harva haluaa sitoutua päätöksentekoon”, Matti Pikkarainen SOK:n osuustoimintavaliokunnasta sanoi.
Maatalousosuuskuntia edustanut Tiina Linnainmaa piti parhaana kolmiportaista hallintoa, jossa on hallitus, hallintoneuvosto ja edustusto. ”Se antaa hallitukselle mahdollisuuden hankkia selkänojaa laajemmasta mielipiteestä.”
Ennen muuta osuustoiminnan erottaa muusta taloudesta arvot, juhlan puhujat korostivat.
”Omatoimisuus, yhteistoiminta, demokratia, tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja solidaarisuus ovat kestäviä ja toimivia, kun haetaan ratkaisuja työttömyyteen ja alueellisiin ongelmiin”, ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) sanoi.
”Tulevaisuuden alueellisesti eriytyvä ja ikääntyvä Suomi tarvitsee osuuskuntia enemmän kuin koskaan”, osuustoiminnan neuvottelukunnan puheenjohtaja Otto Mikkonen sanoi. ”Osuuskuntien roolia esimerkiksi hoiva- ja terveyspalveluiden tuottajina tulisi tarkastella vakavasti.”
Hän lainasi Pellervo-Seuran lakimiehen Juho Kusti Paasikiven sanoja osuustoimintalain merkityksestä vuodelta 1901:
”Osaksi säästämällä, osaksi toisiansa tukemalla vähävaraisetkin siten voivat päästä nauttimaan suuremman pääoman etuja, ostaa tarpeensa huokeammalla, myydä tuotteensa paremmista hinnoista ja saada tarpeellista luottoa käytettäväkseen. Sen ohessa osuustoiminta on omiansa edistämään säästäväisyyttä, toimeliaisuutta ja yhteishenkeä, ja sen kautta sillä on tärkeä taloudellisesti ja siveellisesti kasvattava merkitys.”
Pellervo-Seuran hallituksen puheenjohtaja Martti Asunta antoi päätössanoissa kotitehtäviä:
”Osuuskuntien jäsenet. Pitäkää huolta yhteisestä yrityksestänne. Olkaa ehdokkaina ja äänestäkää. Valitkaa asialleen omistautuneet hallintohenkilöt. Olkaa rakentavia myös hankalina hetkinä. Muistakaa, että ilman osuuskuntaa olisi vielä hankalampaa.”
”Hallintohenkilöt. Sisäistäkää osuustoiminnan perusarvot. Valitkaa hyvät johtajat. Osuuskunnilla on erityinen vastuu, että palveluja on koko maassa. Olkaa kuitenkin tarkkoja kannattavuudesta.”
Yrityksen perustajia, poliitikkoja, opettajia ja tutkijoita Asunta vannotti muistamaan myös osuustoiminta-vaihtoehdon.
Kuluva vuosi on YK:n julistama osuustoimintavuosi. Sen Suomen päätapahtumassa keskiviikkona Helsingin Finlandia-talossa oli liki tuhat osanottajaa. Presidentti Sauli Niinistö onnitteli osuustoimintaväkeä sähkeellä.
YK:n asettamat tavoitteet osuustoimintavuodelle ovat osuustoiminnan tunnettuus, nuorten mukaan saaminen, koulutuksen ja tutkimuksen lisääminen sekä osuustoiminnan edistäminen kehitysmaissa.
HEIKKI VUORELA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
