Teiden kunto rapistuu
Suomen teiden kunto on heikentynyt viime vuosina pelottavalla tavalla. Rahan puutteessa on päätieverkoston korjauksia lykätty ja pienempien teiden hoitoa vähennetty. Ajan kuva on, että osa päällystetyistä teistä on palaamassa hevoskaudelle, sorapäällysteisiksi.
Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja Kalle Jokinen (kok.) arvioi (MT 12.6.), että korjausvelan suuruus on jo 1,5 miljardia euroa.
Tiestön kunnolla alkaa olla vaikutusta koko kansantalouden toimintaan. Samaan aikaan tehtaillaan ratkaisuja, jotka eivät ainakaan edistä tiestön paranemista. Hyvä esimerkki on väkisin läpi ajettu päätös jättirekkojen tulon sallimisesta Suomen teille.
Jokinen toteaa itse, että poliittiset tavoitteet ovat tieverkon kohdalla jääneet vaatimattomiksi. Eduskunnalle annetun selonteon mukaan pääverkon kunto pidetään kohtuullisena ja alemman tieverkon kunto tyydyttävänä.
Tavoitteena on siis seiskan keskiarvo koulutodistuksessa.
Liikenteen kannalta tärkeitä eivät kuitenkaan ole vain pääverkon väylät. Suuri osa verkostosta on tänäkin päivänä yksityisteitä, jotka palvelevat sekä elinkeinoelämää että kansalaisten liikkumista.
Yksityisteiden valtionapu on enää viisi miljoonaa euroa vuodessa. Sillä ei kovin paljon pystytä teitä kunnostamaan. Tämä merkitsee tärkeän hiussuoniverkoston vähittäistä rapautumista.
Tämän hallituksen aikana ei liene odotettavissa parannusta maaseudun teiden tilanteeseen. Tapahtuneesta pitää kuitenkin ottaa opiksi.
Olipa hallitus minkä värinen hyvänsä, tiet on pidettävä kunnossa. Lankeava lasku nousee muutoin huikean suureksi.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
