PAM: Yhteiskunta joutuu täydentämään vähittäiskaupan työntekijöiden toimeentuloa yli 30 miljoonalla eurolla vuodessa

Kauppojen aukioloaikojen laajentuminen on lisännyt Helsingin Sanomien mukaan silpputyötä. Helsingissä on kohta Prisma, joka ei sulkeudu ikinä. Kuva: Jarno ARTIKA

MT kertoo 8.3.2017, että Raumalla pääpaikkaansa pitävä Osuuskauppa Keula on siirtänyt 32 aiemmin kaupan alan työehtosopimuksen alla työskennellyttä henkilöä matkailu- ja ravintola-alan sopimuksen alle. Valtaosalle se merkitsee tuntuvaa heikennystä työntekijöiden palkkaukseen, Keulan kaupan puolen pääluottamusmies Sirpa Viitanen arvioi.

Pahimmillaan pitkään työssä olleen henkilön palkka alenee yli 2 000 euroa vuodessa, vaikka työ ei muutu. Palvelualojen ammattiliitto Pam julkaisi eilen sivuillaan selvityksen, jossa kerrotaan, että vähittäiskaupan alalla työssäkäyville työntekijöille maksetaan yhteiskunnan verovaroista sosiaalitukia riittämättömän palkan jatkeeksi vuosittain yli 30 miljoonan euron edestä

Selvityksen teki valtiotieteen maisteri Niina Tanner. Hän pitää matalapalkkatyön lisäämistä ongelmallisena.

"Julkisuudessa on viime aikoina ollut usein esillä vaatimus matalapalkkaisen työn lisäämisestä. Vähittäiskaupan alalla työskenteleville maksetaan sosiaalietuuksia kuten asumis- ja toimeentulotukea arviolta 30 miljoonan euron edestä vuosittain", Tanner toteaa.

"Samaan aikaan vähittäiskaupan kokonaisnettotulos on 334 miljoonaa euroa. Tämä kertoo tosiasian siitä, että alalla maksettavat pienet palkat auttavat osaltaan yrityksiä menestymään, mutta aiheuttavat veronmaksajille kustannuspaineita sosiaalietuuksien maksamisesta johtuen."

Pamin selvityksestä ilmenee, ettei yrityksillä ole taloudelliseen pakkoon perustuvaa syytä maksaa matalia palkkoja työntekijöilleen. Vähittäiskaupan alan voitoilla olisi voitu maksaa yli 10 kertaisesti kaikki alan palkansaajien tulojen jatkeeksi maksetut sosiaaliset tulonsiirrot.

"Vähittäiskaupan osalta työntekijöille erilaisina sosiaalitukina maksetut tulonsiirrot voitaisiin maksaa erinomaisesti myös palkan muodossa suoraan työntekijöille. Ne eivät lohkaisisi edes kymmenesosaa omistajille jäävästä voitosta", Tanner huomauttaa.

Yksi palvelualan työntekijöiden käyttämä tukimuoto on asumistuki. Kannustinloukkuja ja alueellista liikkuvuutta selvittänyt työryhmä julkaisi viime viikolla raporttinsa, jossa se asettaa jatkoselvitettäväksi muun muassa asumistuen uudistamisen. Mahdollisiksi uudistuksiksi työryhmä nimeää asumistuen tason alentamisen, tuloharkinnan muutoksen tai suojaosan kasvattamisen.

Pamin ekonomisti Antti Koskela pitää aloitteita asumistuen heikentämisestä ja tuloharkinnan jyrkentämisestä huolestuttavina.

"Esimerkiksi kiinteistöpalvelualan osa-aikaisista työntekijöistä jopa 25 prosenttia saa asumistukea. Majoitus- ja ravitsemusalalla ja kaupan alalla luku on 10–15 prosenttia", Koskela toteaa.

Koskela käyttää esimerkkinä Helsingissä asuvaa tarjoilijaa, jolla on 1 lapsi, palkka 1700 euroa kuussa ja vuokra 800 euroa. Hän menettäisi jopa noin 120 euroa kuukaudessa, jos hyväksyttävien asumismenojen rajaa laskettaisiin 20 prosenttia.

"Tämä on täysin kohtuutonta ja heikentäisi työnteon kannustimia ja lisäksi toimeentulomenot kasvaisivat", Koskela toteaa.

Pamin mukaan osa-aikaisia työntekijöitä on Suomessa yli 300 000 ja heistä noin kolmannes tekee osa-aikatyötä vastentahtoisesti, koska kokoaikatyötä ei ole ollut saatavilla. Palvelualojen työt keskittyvät suurimpiin kasvukeskuksiin, joissa myös asumiskulut ovat suurimmat. Siksi pienituloista asumistukea tarvitsevia työntekijöitä on paljon.

"Osa-aikaisista työntekijöistä merkittävä osa saa asumistukea. Asumistuen tasoa ei saa heikentää, koska se tulee lisäämään työtätekevien köyhyyttä. Suurimpien kasvukeskusten asunto-ongelmaan ei ole muuta ratkaisua kuin asuntotuotannon voimakas kasvattaminen", Koskela arvioi.

Lue lisää:

Osuuskaupan työntekijät suuttuivat palkka-alesta: "Pam ei tätä hyväksy"

Uutiseen korjattu 13.3. klo 10:12 Sirpa Viitasen nimi.