Suomalaisten vedenkulutuksesta liki puolet tapahtuu ulkomailla - vesivastuullinen ruokavalio sisältää kotimaista kasvispainotteista kausiruokaa

Suomalainen kuluttaa vettä vuodessa 1 414 kuutiometriä. Maailman ihmisten keskiarvo on 1 358 kuutiota vuodessa. Kulutustuotteista etenkin vaatteiden valmistuksessa kuluu usein paljon vettä. Kuva: Jukka Pasonen

Suomessa riittää vettä, mutta silti vesijalanjäljestämme lähes puolet sijaitsee ulkomailla. Suomeen tuodaan tuotteita kuivuudesta kärsiviltä alueilta, joissa vedenkäyttö ei ole kestävällä pohjalla. Sellaisia alueita on myös Euroopassa.

Tutkijatohtori Suvi Sojamo Aalto-yliopistosta kehottaa pohtimaan, voitaisiinko korkean vesiriskin tuontituotteita korvata kotimaisilla, vesivastuullisilla tuotteilla.

Vesivastuullinen ruokavalio koostuu Sojamon mukaan kotimaisesta, kasvispainotteisesta kausiruuasta sekä ruokahävikin minimoimisesta.

Talousvettä ei kannata Suomessakaan lotrata, sillä vesien puhdistamisesta, kuljettamisesta ja lämmittämisestä syntyy hiilidioksidipäästöjä.

Suomessa vesivaroja hallitaan pääosin hyvin. Silti yksittäisten tuotantolaitosten päästöjen ja hajakuormituksen taltuttamisessa riittää yhä työnsarkaa. Rannikkovesistä 75 prosentin tilassa on parannettavaa. Lisäksi heikossa kunnossa on 35 prosenttia jokien pituudesta ja 15 prosenttia järvien pinta-alasta.

Luonnonvarakeskus, Teknologian tutkimuskeskus VTT ja Aalto-yliopisto ovat luonnostelleet vuoteen 2030 ulottuvan strategian, jolla pyritään tekemään suomalaisyrityksistä maailman vastuullisimpia vedenkäyttäjiä.

Vesivastuu kattaa niin veden kestävän käytön, vesistöjen suojelun kuin riskienhallinnankin. Vesiosaamisesta povataan yrityksille kilpailuvalttia ja kasvavia vientinäkymiä.

Suomalaisyrityksistä maailman vesivastuullisimmat -strategiaa esiteltiin Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran tilaisuudessa perjantaina Helsingissä. Tilaisuudessa ideoitiin, miten yritykset, päättäjät, kuluttajat ja media saadaan edistämään vesivastuullisuutta.

Yritysten ja tuotteiden vesivastuullisuuden vertailuun on kehitetty ISO-standardoitu vesijalanjälki. Sitä voidaan käyttää esimerkiksi eri paperituotteiden vertailemiseen.

Suomalaiset metsäyhtiöt ovat vastuullisuudessa kärkipäässä kasainvälisesti verrattuna. Metsäteollisuus ry on lähtenyt ensimmäisten toimijoiden joukossa mukaan kansalliseen, vapaaehtoiseen vesivastuusitoumukseen. Toimialana se lupaa muun muassa vähentää tehtaidensa ravinnepäästöjä 15 prosenttia tuotantotonnia kohden vuodesta 2016 vuoteen 2025 mennessä.

Kuluttajille vesijalanjälki on yhä melko tuntematon. Projektipäällikkö Johanna Teinilä-Kurvinen Keskon päivittäistavarakaupasta kertoo, että kauppa yrittää tuottaa tietoa kuluttajille elintarvikkeiden vesijalanjäljestä. Tietoa on kuitenkin saatavilla vähän ja selvitystyö hidasta.

Vastikään Kesko ilmoitti painottavansa avokadojen hankintaa alueille, joissa vesiriski on vähäisin.

Faktoja vedenkulutuksesta Suomessa ja maailmalla:

1. Suomalainen kuluttaa vettä vuodessa 1 414 kuutiometriä.

2. Maailman ihmisten keskiarvo on 1 358 kuutiota henkeä kohden vuodessa.

3. Valtaosa suomalaisten vedenkulutuksesta kytkeytyy ruuantuotantoon.

4. 20 minuutin lämmin suihku päivittäin maksaa noin 600 euroa vuodessa, kun 5 minuutin suihkulla selviää noin 150 eurolla.

5. Globaali teollisuus käyttää vedestä 69 prosenttia, maatalous 19 prosenttia ja kotitaloudet 12 prosenttia.

6. 80 prosenttia kaikista jätevesistä lasketaan puhdistamattomina vesistöihin.

7. 40–60 prosenttia maailman väestöstä kärsii vesipulasta.

8. Kahvikupilliseen tarvittavan kahvijauheen tuottamiseen kuluu vettä jopa 140 litraa.

Lähteet: FAO, UN-Water, Aalto-yliopisto, OECD, Motiva