Peruskoulut avautuvat, vaikka koronaepidemia ei ole hävinnyt minnekään – opetusala pohtii, miten järjestetään aineopetus, mistä löydetään tilat ja kuinka moni kouluun palaa

Koulujen avaaminen on kirvoittanut yhteydenottoja niin lasten vanhemmilta kuin opettajiltakin. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN 

Perusopetuksen on määrä palata normaaliin päiväjärjestykseen kahden viikon päästä, mutta opetustoiminnan käytännön järjestelyt epidemia-aikana mietityttävät opetusalan järjestöissä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n ja opetus- ja kulttuuriministeriön laatimat ohjeet antavat toistaiseksi lähinnä yleisluontoisia ohjeita opetuksen järjestämiseen. Niissä linjataan muun muassa, että sairaana ei saa tulla kouluun. Ohjeistusta annetaan myös siivoukseen ja tehostetun käsihygienian noudattamiseen.

Lisäksi niissä suositetaan, että kouluissa tulee välttää tarpeettomia fyysisiä kontakteja. Henkilöstön tulisi toimia saman lapsiryhmän kanssa ja opetusryhmät pitää toisistaan erillään päivän aikana.

Sen sijaan ohjeistus ei avaa muun muassa sitä, miten tämä toteutetaan esimerkiksi yläkouluissa, joissa opiskelijat vaihtavat luokkaa aineenopettajien mukaan. Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:ssa pohditaan, kuinka hyvin ohjeiden laatijat tuntevat koulujen arkea.

"Mielikuva on varmaan ollut pieni perinteinen kyläkoulu, kun näitä ohjeita on laadittu. Isoissa yläkouluissa voi olla 500 oppilasta ja yhdellä aineenopettajalla voi olla 200 oppilasta, jolloin ohje vaikuttaa utopistiselta", sanoo OAJ:n koulutusjohtaja Heljä Misukka.

Saman huomion esittää Suomen Rehtorit ry:n puheenjohtaja Antti Ikonen.

"Yläkoulun aineopettajan mallihan on toisenlainen kuin tämä nyt suositeltu malli. Sen takia katse kääntyy nyt valtiovaltaan. Kun on luvattu, että annetaan hyvät ohjeet, niin sitten odotetaan, että ne ovat hyvät ja yksinkertaiset."

Opetushallituksen on määrä koostaa käytännönläheiset ohjeet kouluille ensi viikon aikana. Myös koulujen avaamispäätöstä vastustanut OAJ osallistuu ohjeiden kommentointiin.

"Kun päätös avaamisesta on jo tehty, niin nyt keskitymme siihen, että saamme hyvät ja turvalliset ohjeet kouluille", Misukka sanoo.

Kysymystulva OAJ:n suunnalta on mittava. Kun monissa kouluissa jo opiskellaan avoimissa tiloissa, kuinka ryhmien erillään pitäminen onnistuu? Miten koulukuljetukset järjestetään? Entä kouluruokailu? Ovatko eväspussit kyllin ravitsevia, jos sellaisia jaetaan? Montako kymmentä litraa käsidesiä 500 oppilaan kouluun täytyy varata?

MT uutisoi keskiviikkona, että rehtoreiden kanta koulujen avaamiseen olisi ollut toinen.

Suomen Rehtorien kyselyssä yli 80 prosenttia vastanneista rehtoreista oli sitä mieltä, että etäopetusta olisi tullut jatkaa toukokuun loppuun.

"Monien käänteiden kevät. Tähän suhtauduttiin kriittisesti, koska etäopetus saatiin rullaamaan hämmästyttävän hyvin. Nyt vähän jännitetään, onko tämä käänne sellainen, että tulee loppuun sellaista turhaa sydämentykytystä, Ikonen sanoo ja lisää, että rehtorit suunnittelevat jo täyttä päätä siirtymistä takaisin lähiopetukseen."

"Toivottavasti löydämme tähänkin kevään viimeiseen käänteeseen yhteen hiileen puhaltamisen tunnelman. Ettemme ala osoitella sormella mihinkään suuntaan, vaan pyritään selviytymään", hän jatkaa.

Kouluissa opetus kytkeytyy luonnollisesti myös muuhun yhteiskuntaan, jonka rajoitukset täytyy OAJ:n koulutusjohtajan mukaan ottaa kevätlukukauden viimeisinä viikkoina huomioon. Jos väljemmistä opetustiloista tulee pulaa, voitaisiin opetusta järjestää esimerkiksi museoissa, jos ne vain ovat auki.

"Yleensähän viimeiset kaksi viikkoa kouluissa on panostettu sosiaaliseen yhdessäoloon, tehty esimerkiksi luokkaretkiä ja vierailuja lähikohteisiin", Misukka huomauttaa.

Jos opetussuunnitelmaa pitää noudattaa täsmällisesti, asettuu myös liikuntatuntien järjestäminen Misukan mukaan nykyisellään outoon valoon. Joukkueurheilun harrastamista rajoitetaan yhä.

"Eivät liikuntatunnit sen erilaisempia ole, samat lapsethan siellä on."

OAJ odottaakin, linjaako hallitus joidenkin muiden rajoitusten poistosta viikonlopun aikana.

Koulujen avaaminen on kirvoittanut yhteydenottoja niin lasten vanhemmilta kuin opettajiltakin. Osa vanhemmista on jo eilen hallituksen tiedotustilaisuuden jälkeen ehtinyt lähettää poissaolopyynnön koulun rehtorille.

"En osaa arvioida määriä, mutta jonkin verran niitä on ilmeisesti jätetty jonkinlaisena ensireaktiona", Ikonen kertoo.

Nykyisen ohjeistuksen mukaan lapsi, jolla tai jonka perheenjäsenellä on vaikea perussairaus tai joka tarvitsee säännöllistä, puolustuskykyä lamaavaa lääkitystä, voi lääkärin arvion perusteella jäädä pois lähiopetuksesta.

Kipeänä kouluun ei myöskään saa mennä.

"Se on sitten varmaan niin, että vanhemmat, jotka asiaa empivät, saattavat ilmoittaa lapsella olevan vähän yskää", OAJ:n Misukka arvioi.

"Etäkouluahan ei ole enää, se oli ihan selkeä viesti ministeriltä eilen. Etäopetusta ei perusopetuslaki tunne, eikä sitä enää anneta", hän jatkaa.

Yli 60-vuotiaat opettajat ovat myös koulutusjohtajan mukaan punninneet uutta tilannetta. Osa kokee itsensä riskiryhmäläisiksi, vaikka eivät määritelmällisesti sitä olisikaan.

"Palautetta on tullut, että nyt heidän eteensä pölähtää 30 oppilasta, vaikka heitä on kielletty tapaamasta lapsenlapsiaan", Misukka sanoo.