”Kova brexit olisi huonoin vaihtoehto” - Sopu EU-erosta lipuu kauemmas
Brexit ilman sopimusta laittaisi brittimarkkinat ja maan ruokaomavaraisuuden koville.
”Jos söisimme tästä eteenpäin pelkästään ruokaa, joka on tuotettu itse, se loppuisi kaupoista lokakuuhun mennessä”, Britannian tuottajajärjestön Tom Keen arvioi. Kuva: Juha RoininenBritannian tuottajajärjestö Nfu painostaa maan hallitusta ja EU:ta nostamaan ruokaturvallisuuden syksyisten brexit-neuvotteluiden kärjeksi. Seuraavia askeleita odotetaan lokakuussa.
”Ruokapolitiikka on ollut helppo unohtaa, mutta sen on noustava esille neuvotteluissa viimeistään nyt”, Nfu:n Brysselin johtaja Tom Keen sanoo MT:lle.
EU:n ja Britannian tulevasta suhteesta ei ole annettu ruusuisia arvioita.
Britannian kauppaministerin Liam Foxin mukaan mahdollisuus saavuttaa sopu on ”40–60” tai ”50–50”, brittimediat kertovat.
Jos Britannian EU-eron yksityiskohdat eivät aukene, se lähtee unionista ilman sopimusta (no-deal).
”Vaikea nähdä huonompaa vaihtoehtoa kuin no-deal, joka iskee kipeästi Britannian ruuantuotantoon. Se sisältää suuria riskejä koko elintarvikeketjulle ja bisnekselle.”
”Kitkaton kauppa ja työvoiman saatavuus on erityisen tärkeää pitää mukana”, Keen painottaa.
Jos ulkomaankaupasta ei päästä yhteisymmärrykseen, Britannia perisi EU-maista tulevilta tavaroilta samoja tulleja kuin muilta unionin ulkopuolisilta mailta.
Irtautumisen EU:n sisämarkkinoilta ja tulliliitosta on arvioitu vaikeuttavan merkittävästi tuontia Britanniaan. Tuontia haittaisivat korkeiden tullien lisäksi rajatarkastukset ja muu lisäbyrokratia.
EU-neuvottelijat ovat varoitelleet muun muassa Twitterissä, että lopputulos voi olla elinkeinoelämälle sekasotku.
Erityisesti lihateollisuus on huolissaan. Britannian ruokateollisuus on vahvasti riippuvainen lihan tuonnista.
”Kärsisimme 60 prosentin vientitulleista ja epäreilusta kilpailuasetelmasta, joka syntyy huonompilaatuisen lihan vyöryessä brittimarkkinoille Euroopan ulkopuolelta”, Irlannin tuottajien Sam Chesney valittelee Ieg-policy:n haastattelussa.
Keen valaisee tapahtumaketjua siitä, mihin tuloksettomat brexit-neuvottelut veisivät.
”Emme ole ruuan suhteen läheskään omavaraisia, ja jos söisimme tästä eteenpäin pelkästään ruokaa, joka on tuotettu itse, se loppuisi kaupoista lokakuuhun mennessä.”
Keenin mukaan tämä johtaisi siihen, että maan hallituksen pitäisi laskea tulleja tai tuontiruuan standardeja täyttääkseen kauppojen tyhjät hyllyt.
”Silloin tingittäisiin ruuan turvallisuudesta, koska Britannia voisi sallia tuotteita myös EU:n ulkopuolisista maista alemmilla ruokastandardeilla.”
Erityisenä huolena ovat Aasian ja Amerikan markkinat, joissa on eri ruokastandardit kuin EU:ssa.
Keen muistuttaa, että Britannian omavaraisuus ruuantuotannossa on laskenut. Nyt Britannia tuottaa ruuastaan 60 prosenttia itse. Luku oli 30 vuotta sitten vielä reilu 70 prosenttia.
Tullien vaikutus näkyisi myös kuluttajahinnoissa. Siirtyminen Maailman kauppajärjestön WTO:n sääntöihin nostaisi ruuan hintaa Britanniassa jopa kahdeksan prosenttia.
Britannian pääministerin Theresa Mayn heinäkuisen brexit-ehdotuksen mukaan Britannian ja EU:n välinen tavarakauppa pysyisi mahdollisimman vapaana.
Ehdotus pitää sisällään vapaakauppa-alueen, jossa muun muassa maataloustuotteiden kaupassa noudatettaisiin yhteisiä sääntöjä.
Mayn malli ei ole kuitenkaan saanut suurta suosiota: se on johtanut kahden ministerin eroon. Esitys kompastelee myös Euroopan komissiossa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
