Gasum investoi reippaasti biokaasuun: Sata miljoonaa euroa 2–3 vuoden aikana

Gasumin Oulun biokaasulaitoksella lastataan kotitalouksien biojätettä märkä­mädätykseen. Kuva: Pekka Fali

Oulussa ei pystytä käyttämään kaikkea tuotettua biokaasua. Kuva: Pekka Fali

Nestemäinen mädäte viedään säiliöautolla maatiloille lannoitteeksi. Kuva: Pekka Fali

Laitospäällikkö Steve Malinen lastaa biojätettä märkä­mädätykseen Gasumin Oulun biokaasulaitoksella. Kuva: Pekka Fali

Gasum investoi uusiin ja olemassa oleviin biokaasun tuotantolaitoksiin ja asemiin Pohjoismaissa kahden–kolmen vuoden aikana noin sata miljoonaa euroa, johtaja Ari Suomilammi Gasumilta kertoo.

Yhtiö rakentaa uuden biokaasun tuotantolaitoksen Lohjalle ja Ruotsin Nymöllaan sekä uusii Turun laitoksen. Huittisten ja Oulun laitosten kaasunkäsittelyä uusitaan.

Tavoitteena on lähivuosina tuottaa vuodessa tuhat gigawattituntia biokaasua, eli saman verran kuin koko Suomen biokaasun tuotanto oli viime vuonna.

Nyt Gasum tuottaa Pohjoismaissa 550–600 gigawattituntia vuodessa.

Yhtiöllä on 15 tuotantolaitosta, joista 12 on täysin omaa. Niistä Suomessa on 7.

Biokaasun tankkausasemia Gasumilla on Suomessa 28, kun kaikkiaan asemia täällä on 41. Uusimmat tulevat Lahteen, Raisioon ja Ouluun lähikuukausina. Lisäksi yhtiö rakentaa Pohjoismaihin 50 raskaan liikenteen nesteytetyn kaasun tankkausasemaa.

Biokaasun osuus ajoneuvoihin tankatusta kaasusta on runsaat puolet, loput ovat maakaasua. Biokaasu on noin kymmenesosan maakaasua kalliimpaa, mutta monet haluavat ostaa sitä ympäristövaikutusten vuoksi”, Suomilammi kertoo. Maakaasu tuodaan Suomeen Venäjältä.

Biokaasun tuotannon kannattavuus on tiukalla, mutta se on kuitenkin Suomilammin mukaan plussalla. Kannattavuus perustuu porttimaksuihin, joita jätteiden tuojat maksavat siitä, että saavat jätteet ja sivuvirrat hoidettua.

Biokaasulaitokset saavat myös investointitukea valtiolta, yleensä noin 25 prosenttia kustannusarviosta.

Suomessa biokaasuala on huomattavasti Ruotsia jäljessä. Siellä on jo 50 000 kaasuautoa, kun Suomessa niitä on 7 000.

Ruotsissa kannattavuus perustuu biokaasun tuotannossa syntyvän luomulannoitteen suurempaan osuuteen ja hintaan sekä suureen biokaasuajoneuvojen määrään ja julkiseen biokaasuliikenteeseen, Suomilammi arvioi.

Silti Suomessakin biokaasuala on rajussa kasvussa ja kaasuautojen määrä lisääntyy voimakkaasti. Yksityisautoilussa kaasu on ajossa selvästi edullisempaa kuin diesel tai bensiini. Suomessa alkaa olla tankkausasemia niin paljon, että kaasuauton ostaja pääsee autoaan käyttämään normaalisti.

Oulussa Gasumin biolaitoksessa Ruskossa käytetään yli 50 000 tonnia erilaista biojätettä vuodessa.

Siitä puolet on puhdistamolietettä eri kaupungeista, neljännes teollisuuden sivuvirtoja, muun muassa Valion maitoheraa ja loput yhdyskunnan biojätettä.

Syöte lajitellaan, murskataan ja mädätetään laitoksessa. Biokaasua syntyy 30 gigawattituntia, josta puolet joudutaan polttamaan soihtuna ilmaan käytön puutteessa.

Tilanne on kuitenkin korjaantumassa, kun laitokseen tulee kaasunpuhdistuslaitteisto ja biokaasu paineistetaan konteissa oleviin isoihin pulloihin, jotka voidaan siirtää esimerkiksi ajoneuvojen tankkauspaikalle.

Tuotannossa syntyy typpi- ja fosforipitoista mädätettä, jota ajetaan säiliöautoilla maatiloille sadan kilometrin säteellä. Siitä saatavaa rejektivettä käytetään myös metsäteollisuudessa kierrätysravinteena.

Osa mädätteestä lingotaan ja kuiva-aines myydään maanparannusaineeksi.

Turun laitosta on uusittu siten, että sieltä myydään väkevää ammoniakkivettä teollisuudelle.