
Konkurssit tuovat mukanaan myös lieveilmiöitä − rikosylikomisario varoittaa taas kasvavasta ilmiöstä, joka voi ongelmien helpottamisen sijaan tuoda niitä runsaasti lisää
Erityisesti maaseudulla asuvien yrittäjien on syytä olla valppaana.
Rikosylikomisario varoittaa, että konkurssien lisääntyminen tuo mukanaan myös lieveilmiöitä. Kuva: Timo FilpusKun yrityksillä alkaa mennä huonommin ja konkurssit lisääntyvät, tuo se mukanaan myös lieveilmiöitä. Sisä-Suomen poliisilaitoksen talousrikosyksikön johtaja, rikosylikomisario Juha Siljamäki kertoo, että ahtaalle joutuvat yritykset saattavat turvautua niin sanottuihin saattohoito-asetelmiin. Sen sijaan, että ne helpottaisivat yrittäjien ongelmia, tulee ongelmia usein lisää.
Viime kuukausina konkurssien määrä on lisääntynyt aiemmasta. Tämän voi ennakoida näkyvän myös siinä, että hämärien yrityskauppatarjousten määrä lisääntyy.
Niin sanotut saattohoito-kuviot toimivat rikosylikomisario Siljamäen mukaan niin, että yrittäjiin, joiden yritys on huonossa jamassa, otetaan yhteyttä ja tarjoudutaan ostamaan yritys vaikkapa eurolla. Tarjous voi tuntua houkuttelevalta, kun samalla luvataan, että yrittäjän ei tarvitse yrityksen asioista sen jälkeen välittää ja hän pääsee kaikista ongelmista eroon.
Tarjouksessa piilee kuitenkin sudenkuoppa, sillä kaikista vastuista ei niin vain pääsekään irti yrityksen myymällä.
”Eihän niistä vastuista pääse eroon. Jos toiminnan aikana on jotain tapahtunut, sehän ei sieltä mihinkään poistu”, Siljamäki muistuttaa.
Yrityskauppatarjouksia tekeviä kiinnostavat ostettavissa yrityksissä esimerkiksi myyntisaatavat. Kuva: Kari SalonenMonilla yrittäjillä tilanne on se, että yrityksessä on kiinni myös henkilökohtainen omaisuus. Rikosylikomisario painottaa, että tästä sidoksesta ei yrityskaupalla eroon pääse.
”Eivät panttaajat vakuuksiaan tuossa vaiheessa vapauta.”
Rikosylikomisario Siljamäki sanoo tiukasti, että yrityksen ostoehdotuksista on syytä pidättäytyä, etenkin, jos luvataan kaikkien ongelmien poistumista ja kauppahinta on hyvin vähäinen. Sen sijaan järkevintä olisi viedä yritys viime kädessä itse konkurssiin.
Ennen konkurssia yksi vaihtoehto on myös yrityssaneeraus, mikäli ongelmat ovat tilapäisiä eli ne johtuvat esimerkiksi yksittäisestä epäonnistuneesta kaupasta. Yrityssaneeraustakin voidaan kuitenkin joissain tapauksissa käyttää väärin ja pitkittää konkurssiin joutumista.
”Usein konkurssia venytetään vähän liian pitkään.”
Kyseenalaiset yrityskauppatarjoukset kohdistuvat usein melko pieniin yrityksiin, sillä niissä yrityksen myynti voi olla käytännössä yhden henkilön päätösvallassa. Lisäksi hämäriä ostajia kiinnostavat yritykset, joilla on jotain helposti rahaksi muutettavaa omaisuutta, kuten työkoneita, varastoa tai vaikkapa myyntisaatavia. Juuri tämä realisoitava omaisuus kiinnostaa ostajia. Usein yrityksillä yritetään tehdä myös tilauspetoksia.
Yrityskauppatarjouksiin ei kannata tarttua suin päin, vaan niiden kanssa kannattaa kääntyä asiantuntijoiden puoleen. Kuva: Jarkko SirkiäSiljamäki kehottaa erityisesti maaseudulla toimivia yrittäjiä valppauteen.
”Ollaan ehkä vähän pienessä piirissä, eikä olla ison maailman pahuuksia nähty välttämättä”, hän sanoo.
Siljamäki neuvoo, että jos yrityskauppatarjouksia tulee yrityksen elinkaaren loppuvaiheessa, kannattaa kääntyä aina luotettavien asiantuntijoiden puoleen, mikäli tarjous kiinnostaa.
”Usein konkurssia venytetään vähän liian pitkään.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat





