Paatero jakaisi poliisin tehtäviä muille
Poliisiylijohtaja Mikko Paateron mukaan poliisin ja muiden tahojen työnjakoa tulee arvioida.
Paatero ei näe esteitä sille, että kunnat palkkaisivat vartijoita turvakseen – kunhan vartijat toimivat poliisin alaisuudessa ja valvonnassa. ”Vastuun kokonaisuudesta pitää aina olla poliisilla.”
”Kunnat eivät voi palkata poliiseja, mutta ne voivat palkata joitain muita, jotka tekevät yhteistyötä poliisin kanssa.”
Yksityisen turva-alan lisäksi kokonaiskuvaan kuuluvat viranomaisyhteistyö, vapaaehtoistoiminta ja tehtävien ulkoistaminen.
Ulkoistamisesta hän ei haluaisi paljon puhua. ”Siihen sopivia tehtäviä ei paljon ole löydettävissä. Varsinaista poliisityötähän ei voi ulkoistaa.”
Vapaaehtoistoiminta on herättänyt paljon keskustelua. Paateron joulun alla esittämä ajatus vapaaehtoisista poliisin apuna on poikinut palautetta. Osa siitä perustuu väärinkäsityksiin.
”En hae kodinturvajoukkoja enkä mitään kyttäysjärjestelmiä, enkä poliisiresursseille vaihtoehtoa”, Paatero sanoo.
Hän ehdottaa, että vapaaehtoiset seuraisivat tilannetta haja-asutusalueiden pienissä taajamissa. He liikkuisivat jalkaisin, tunnistettavissa asuissa, aseettomina.
”Lähtökohtana on, että he olisivat poliisin rekrytoimaa, ohjeistamaa ja valvomaa väkeä.”
”Tällä toiminnalla voidaan parantaa kokonaisuutta, mutta se edellyttää, että poliisin resurssit pysyvät vähintään entisellään.”
Paateron mukaan poliisien määrää ei saisi enää laskea Suomessa. ”Koko ajan tilanne on se, että poliisi ei pysty vastaamaan kaikkeen, mitä sen tehtäviin kuuluu.”
Poliisien määrä kuitenkin vähenee lähivuosina. Paateron mukaan toiminnan taso ei saa laskea.
”Tehostamismahdollisuuksia tulee mukaan. Poliisitehtäviä voidaan yhä enemmän hoitaa suoraan autossa. Näen sen erinomaisen isona parannuksena.”
Vuonna 2016 poliisihallinnon alaisuudessa on nykyisen 7 550 henkilötyövuoden sijaan 7 400 henkilötyövuotta poliiseja. Sekin edellyttää, että säästöjä syntyy.
Hallintorakenneuudistuksessa haetaan vähintään 25–30 miljoonan euron säästöjä vuositasolla. Lisäksi poliisi tehostaa toimintaansa 10–15 miljoonan euron edestä.
Hallitus linjasi viime keväänä, että poliisille myönnetään tasokorotuksena 30 miljoonaa euroa vuositasolla.
”Jos määrärahojen vähentämistarpeita ei enää tulisi, kokonaisyhtälö voisi olla hallittavissa”, Paatero lähettää toiveen maaliskuun kehysriiheen.
Paatero on huolissaan siitä, että poliisia saa odottaa maaseudulla kauan, kiireellisissäkin asioissa.
”En ole täysin tyytyväinen hälytysnopeuteen harvaan asutuilla alueilla.”
Noin viidessä prosentissa hälytystehtävistä poliisin paikalle saapuminen kestää yli tunnin. ”Siihen pitäisi minusta kiinnittää huomiota.”
Kun poliisia ei kylillä näy, tilannetta käytetään myös hyväksi. ”Se koskee aika paljon tavanomaista rikollisuutta, pikkurikollisuutta. Järjestäytynyt rikollisuus toimii ihan riippumatta siitä, missä poliisi on.”
Rikollisuus maaseudulla käy Paateron mukaan yhä röyhkeämmäksi.
”Keskellä päivää voidaan mennä putsaamaan jokin talo, riippumatta siitä, onko joku sisällä vai ei.”
Hän tuntee myös tapaukset, joissa oikeus on otettu omiin käsiin. ”Ne ovat onneksi yksittäisiä. Ymmärrän ihmisiä, jotka miettivät, mitä pitäisi tehdä.”
Kyläpoliisia haikaillaan takaisin monessa kunnassa. Paatero ei vastusta ajatusta.
”Yhteiskunnan kannalta sen parempaa järjestelmää ei ole olemassa. Aika vain ajoi sellaisten järjestelmien ohi.”
Hän pyörittelee ajatusta kyläpoliisikokeilusta – jos yksittäiset poliisit haluaisivat tehdä töitä urakkapalkalla.
”En tiedä, haluaako kukaan sellaista enää. Kyläpoliisijärjestelmässä ei ollut vapaa-aikaa.”
Kyläpoliisi voi siis ilmestyä jonnekin, mutta tulevaisuudessa ainakin peltipoliiseja näkyy teillä aikaisempaa enemmän. Automaattista liikennevalvontaa lisätään lähivuosina, ja tiedonsiirto automatisoituu. Paatero haluaa kameravalvontaankin rajat.
”Olen sitä mieltä, että automaattista valvontaa ei pidä älyttömästi tehdä.”
PAULA TAIPALE
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
