Lisää rahaa bioenergiaan ja Makeraan
Hallituksen biotalous ja puhtaat ratkaisut -kärkihankkeen 300 miljoonasta eurosta suurimman osan saavat uusiutuva energia ja maatalous. Kummankin osuus on 100 miljoonaa, joka jakautuu vuosille 2016–2018.
Kaikkiin kärkihankkeisiin kuuluu sääntelyn purkamista.
Maatalousrahasta maatilatalouden kehittämisrahasto Makera saa 90 miljoonaa. Loput menevät viennin edistämiseen ja siniseen biotalouteen, jossa liiketoiminta hyödyntää vettä ja kaloja.
Viime vuonna Makera myönsi avustuksia 95 miljoonaa. Vuoden lopussa rahaa oli 272 miljoonaa.
MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila pitää Makeran lisärahaa välttämättömänä, jotta rahaston toiminta ja maatalouden investoinnit turvataan.
”Vielä parempi olisi ollut, jos kaksi edellistäkin hallitusta olisi huolehtinut siitä. Nyt paikataan niiden jättämiä aukkoja.”
Hallitusohjelman tavoitteena on kohentaa ruuantuotannon kannattavuutta ja parantaa kauppatasetta 500 miljoonalla.
Biotaloudessa hallitus vauhdittaa 100 miljoonalla eurolla uusia biojalostamoja ja innovaatioita. Kun summa jakautuu kolmelle vuodelle, se kaksinkertaistaa viime vuosien 33–35 miljoonan tuen uusiutuvalle energialle.
Tukirahalla voidaan aloittaa esimerkiksi yksi suuri tai pari keskisuurta biojalostamohanketta, elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.) laskee. Hän sekä maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) esittelivät ministeriöidensä kärkihankkeita keskiviikkona.
Biotaloustuki saa kehuja Marttilalta. ”MTK on jo pitkään esittänyt kasvun ja työpaikkojen luomista biotalouden avulla.”
Kiertotalouteen hallitus panostaa 40 miljoonaa euroa. Siihen kuuluu maatalouden ravinneomavaraisuuden lisääminen ja huuhtoutumien vähentäminen. Lisäksi siihen sisältyy jätteiden käyttöä maarakentamisessa ja pilaantuneiden maa-alueiden kunnostamista.
Metsässä hallitus haluaa lisätä puun tarjontaa. Puun liikkeelle saamiseksi kehitetään metsätietojärjestelmiä. Lisäksi edistetään mekaanista metsäteollisuutta sekä biotalouden tutkimusta ja pilottiohjelmia.
MTK:n mielestä tärkeä keino on metsänomistajien sukupolvenvaihdosten huojentaminen. Hallituksen tarkoitus on saada se voimaan 2017 alusta.
Marttila on pettynyt aikataulun venymiseen. Alun perin huojennus oli tarkoitus saada voimaan jo ensi vuoden alusta.
”Ilmeisesti taustalla on poliittista vääntöä. Asian venyminen harmittaa, sillä nyt mahdollisen korjausliikkeen tekemiseen jää vähemmän aikaa.”
MTK:n tietojen mukaan hallitus aikoo toteuttaa uudistuksen perintö- ja lahjaveron kautta. Silloin huojennus olisi sidoksissa myel-vakuutukseen.
”Sinällään tämä kirjaus on positiivinen ja puun tarjontaa lisäävä. Toivottavasti metsäteollisuus nyt investoi riittävästi tuotannon kasvattamiseen, että puulle riittää käyttöä”, MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola toteaa.
Heikki Vuorela
Jarmo Palokallio
Lisää aiheesta sivulla 9.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
