
Kaksi presidenttiehdokasta rajoittaisi hakkuita, viisi lopettaisi turkistarhauksen Suomesta – kannat paljastuvat vaalikonevastauksista
Maaseutuun liittyvät kysymykset jakavat ehdokkaita melko vähän. Isoimmat erot olivat hakkuukannoissa ja suhteessa palveluverkkoon.
Presidentit ovat ottaneet vaalikoneissa kantaa esimerkiksi rauhanvälittämiseen Venäjän ja lännen välillä. Kuva: MT:n arkisto, kuvitus: Jarkko SirkiäPekka Haavisto (vihr.) ja Li Andersson (vas.) vähentäisivät Suomen metsähakkuita, selviää presidenttiehdokkaiden vastauksista MT:n vaalikoneessa.
Andersson oli täysin samaa mieltä ja Haavisto jokseenkin samaa mieltä vaalikoneen väitteen kanssa siitä, että metsähakkuita pitää rajoittaa merkittävästi, jotta luontokato saadaan pysähtymään Suomessa.
Muut ehdokkaat eivät olleet hakkuiden rajoittamisen kannalla. Jokseenkin eri mieltä väitteestä olivat Olli Rehn (kesk.), Harry Harkimo (liik.), Mika Aaltola (kansanliike), Jutta Urpilainen (sd.) ja Alexander Stubb (kok.).
Täysin eri mieltä olivat Jussi Halla-aho (ps.) ja Sari Essayah (kd.).
Maaseudun Tulevaisuuden vaalikone on tehty yhteistyössä Ylen kanssa. Siinä ehdokkailta kysytään mielipidettä yhteensä 31 väittämään. Kaksi väitteistä on MT:n omia, loput yleisiä.
Vastausten mukaan kaikki ehdokkaat ovat myös täysin, tai jokseenkin eri mieltä siitä, ettei koko Suomea olisi järkevää pitää asuttuna.
MT:n omassa kysymyksessä asia muotoiltiin tarkemmin: Kaikki presidenttiehdokkaat ovat sitä mieltä, että maaseudun asumisen ja elämisen edellytyksistä on pidettävä kiinni tasa-arvon, ruokaturvan ja kokonaisturvallisuuden vuoksi.
Jutta Urpilainen oli väitteen kanssa jokseenkin samaa mieltä, muut ehdokkaat täysin samaa mieltä.
Toisessa MT:n kysymyksessä ehdokkailta kysyttiin, tulisiko Suomen presidentin toimia aktiivisena rauhavälittäjänä Venäjän ja muun maailman välillä.
Samaa mieltä väitteen kanssa oli vain Harkimo, joka ei perustellut vastaustaan.
Täysin eri mieltä kertoi olevansa Aaltola. Muut seitsemän ehdokasta olivat väitteestä jokseenkin eri mieltä.
Turkistarhauksen kieltämisen kannalla oli vaalikoneessa valtaosa ehdokkaista. Jyrkimmin tällä kannalla olivat Haavisto, Andersson ja Aaltola. Jokseenkin samaa mieltä olivat Halla-aho ja Urpilainen, jokseenkin eri mieltä Rehn, Harkimo ja Essayah. Alexander Stubb ei vastannut kysymykseen.
Maaseutuhenkisiä kysymyksiä on esitetty ehdokkaille myös muissa vaalikoneissa. Helsingin Sanomien vaalikoneessa kaikki ehdokkaat ovat jokseenkin tai täysin samaa mieltä, että koko Suomi on pidettävä asuttuna, vaikka siitä koituisi kustannuksia.
Enemmän ehdokkaita jakaa väite: Suomen kaupungistuminen on hyvä asia.
Täysin samaa mieltä väitteen kanssa on yksin Harkimo. Jokseenkin samaa mieltä Stubb, Haavisto ja Urpilainen. Jokseenkin eri mieltä Aaltola ja Essayah.
Andersson, Halla-aho ja Rehn ovat asian suhteen neutraalilla kannalla.
Pekka Haavisto on Iltalehden vaalikoneessa väkevin maaseudun palvelujen puolustaja. Kuva: Sanne KatainenIltalehden vaalikoneessa Urpilainen ja Halla-aho ovat samaa mieltä siitä, että syrjäseutujen vähäisemmät julkiset palvelut on hyväksyttävä.
He perustelevat kantaansa realismilla. Palveluverkko on syrjäseuduilla jo nyt erilainen, eikä palveluiden lisääntyminen vaikuta todennäköiseltä.
Eri mieltä ovat Aaltola, Andersson, Essayah ja Rehn. Stubb ja Harkimo ovat väitteen suhteen neutraaleja.
Täysin eri mieltä on yksin Haavisto. Hänkin myöntää, että eroja alueiden välillä on jo nyt, mutta sanoo Suomen syrjäseutujen olevan silti paremmin tavoitettavissa, kuin muiden yhtä pohjoisten alueiden.
Metsäluonnon monimuotoisuuden ja hiilinielujen asettamisesta taloudellisen tuottavuuden edelle täysin samaa mieltä on Andersson ja samaa miltä Urpilainen sekä Haavisto.
Eri mieltä ovat Halla-aho, Essayah ja Harkimo. Rehn, Aaltola ja Stubb ovat neutraaleja.
Ehdokkaiden vastauksen kaikkiin kysymyksiin perusteluineen löydät MT:n verkkosivuilta. Iltalehden ja HS:n vaalikoneet löytyvät lehtien omilta sivustoilta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat











