Energiayhteys Eurooppaan purkaaVenäjä-riippuvuutta
Liettua uudistaa energiapolitiikkaansa vähentääkseen riippuvuutta venäläisestä energiasta. Edelleen valtaosa kaasusta, öljystä ja sähköstä ostetaan Venäjältä.
Liettuan energiaministeri Rokas Masiulis sanoo, että Liettua tarvitsee tulevaisuudessa vaihtoehtoja.
Pienen maan neuvotteluvaltit ovat olleet vähissä. Varsinkin kaasuyhtiö Gazprom on käyttänyt tilannetta hyväkseen ja liettualaiset ovat maksaneet energiasta kalliisti.
Ministeri kuvailee, että energiapolitiikassa ”ei voi rentoutua” hetkeksikään.
”Meidän täytyy saada energiaa. Täällä on talvella kylmää. Toiseksi täytyy vasta miettiä hintaa”, hän kertoo.
Klaipedaan viime vuonna valmistunut nesteytetyn kaasun lng-terminaali on parantunut Liettuan neuvotteluasemaa tuntuvasti. Gazprom joutui pudottamaan hintaa ja kaasulasku putosi ainakin kahden vuoden ajaksi peräti 40 prosenttia.
”Lng-terminaali vaikutti hintaan merkittävästi”, Masiulis toteaa.
Aina marraskuuhun saakka Liettua oli täysin riippuvainen venäläisestä kaasusta. Uutta on, että norjalainen Statoil toimittaa maahan noin puolet kaasusta.
Liettuan liuskekaasuvarojen kartoittaminen on laitettu jäihin. Investoijia ei ole. Ainoa sellainen, yhdysvaltalainen energiayhtiö Chevron, vetäytyi maasta 2014 vuoden odottelun jälkeen.
Kaasumarkkinat ovat muutoksessa. Masiulis sanoo, että kaasua käytetään nyt poliittisena lyömäaseena.
”Emme tiedä, mitä tulevaisuudessa tapahtuu, tai kuinka paljon kaasu maksaa”, hän toteaa.
”Jos Gazprom kieltäytyy myymästä meille kaasua tai nostaa sen hintaa, meillä on mahdollisuus ostaa kaasua muualtakin.”
Sähköä Liettua ostaa Venäjältä ja Virosta. Neuvostoaikainen sähköverkko on edelleen Venäjän hallinnassa.
Ministerin mielestä nykytilanne on ongelmallinen. Venäjältä ei heru uusia investointeja vanhentuneen Baltian kantaverkon kehittämiseksi. Tavoitteena on luoda Baltiaan oma sähköverkko, joka yhdistyy lopulta Euroopan sähköverkkoon.
Vuoden loppupuolella valmistuu 750 megawatin merikaapeliyhteys Ruotsiin. 500 megawatin siirtoyhteys Puolaan on jo valmistunut.
”Sähkön hinnan pitäisi laskea tuntuvasti”, arvioi ministeri.
Omaa sähköntuotantoa juuri ole. Vesivoimaa on 350 megawattia. Ignalinan ydinvoimala suljettiin lopullisesti vuonna 2009. Se oli EU:n tärkeimpiä ehtoja EU-jäsenyydelle.
Liettualla on valmiit suunnitelmat uutta ydinvoimalaa varten. Japanilainen Hitachi on sovittu laitetoimittajaksi. Ongelma vain on sähkömarkkinoiden pienuus. Myös kansa vastustaa voimalaa.
”Liettua on liian pieni maa ydinvoimalalle. Neuvottelemme nyt Latvian ja Viron kanssa hankkeesta, mutta neuvottelut ovat edenneet hitaasti.”
Lisää bioenergiaa on suunnitteilla. Masiulis sanoo, että biomassalla tuotettu energia on puolet halvempaan. Tarkoituksena on polttaa muun muassa Liettuan huonekaluteollisuuden sivutuotteet voimaloiden kattiloissa.
JANNE IMPIÖ
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
