Sekä SAK:n vappujuhla että tilaisuuden juhlapuhe ovat Niina Kivinummelle uusi kokemus.
"En ole aiemmin osallistunut SAK:n tai oman puolueeni vappurientoihin. Lapsiperheen vappu on minulle kaikkein tutuin”, 30-vuotias neljän lapsen äiti kertoo.
Kivinummi on ensimmäisen kauden valtuutettu. Kevään 2017 kuntavaaleissa ensimmäistä kertaa ehdolla ollut fysioterapeutti ja personal trainer ponkaisi heti Ähtärin äänikuningattareksi.
Eteläpohjalainen Ähtäri ei ole ainoa maaseutukaupunkien ja maaseudun edustaja, jossa vietetään Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n vappujuhlaa. Järjestön liput liehuvat myös esimerkiksi Huittisissa, Jokioisilla, Kuhmossa, Outokummussa ja Saarijärvellä.
"Tänä vuonna vappujuhlia on lähes 40 paikkakunnalla", kertoo SAK:n järjestöpäällikkö Eija Harjula.
Tarkkaa määrää hän ei tiedä, kaikista tilaisuuksista tieto ei kantaudu päämajaan Helsingin Hakaniemeen.
”Vapun juhlat eivät ole keskustoimistovetoisia, niiden järjestäminen on paikallisten aktiivien varassa ja heidän ansiotaan.”
Tapahtumat ovat oman näköisiään. Yhtä yhteistä kaavaa ei ole. ”Sisältö ja tyyli vaihtelevat. Kirjo on iso. On hienoa, että paikalliset näkökulmat pääsevät esiin.”
Ähtärissä työväen vappujuhlan järjestää SAK:n Kuusioalueen paikallisjärjestö ry, jonka puheenjohtaja on Jorma Saarimäki Kuortaneelta.
Hänen johtamaansa yhdistykseen kuuluu palkansaajia Kuortaneen ja Ähtärin lisäksi Alavudelta ja Soinista. Kuntaliitosten myötä niin sanotusta kuusiokuntien joukosta ovat poistuneet Lehtimäki ja Töysä.
”Vappujuhla on perinteisesti pidetty Ähtärissä”, Saarimäki sanoo.
Yhdistyksen arkistotietojen perusteella perinne on jatkunut ainakin 1960-luvun jälkipuoliskolta. ”Löysin kuitin, jonka mukaan vappuna 1967 on maksettu esiintymiskorvaus Pohjaslahden työväenyhdistyksen torvisoittokunnalle. Seuraavana vappuna musiikista vastasi Kolan kvartetti", Saarimäki kertoo.
Järjestöaineiden opettaja Heli Hokkasen vappuun juhla on kuulunut vuodesta 1980. "Osallistun aina, kun Ähtärissä vappuni vietän."
Hokkanen opettaa Teollisuusliiton Murikka-opistossa, joka sijaitsee Tampereen Teiskossa. Koti on kuitenkin Ähtärissä. Hokkanen on kaupunginvaltuutettu, hän kuuluu sosiaalidemokraattien ryhmään.
"Kasvattajaseurani on Inhan Metallityöväen ammattiosasto. Liityin siihen 18-vuotiaana."
Vappujuhlan kulkueessa on yleensä muutamia kymmeniä osanottajia. "Joka vuosi on porukka saatu kokoon, ja uusiakin kasvoja on mukaan ilmaantunut", Hokkanen kertoo.
Puhallinmusiikkia tai kvartettisoittoa ei Ähtärissä ole viime aikoina ollut. Juhlan luonne on muuttunut vuosien mittaan.
”Nykyisin se on muistotilaisuus puheineen ja yhteislauluineen. Tällä kaavalla on menty parikymmentä viime vuotta", Jorma Saarimäki kertoo.
Lippukulkueeksi järjestäytyminen aloittaa juhlan. ”Ensimmäisenä on Suomen lippu, sen jälkeen tulee vajaat kymmenen järjestöjen ja ammattiosastojen lippua.”
Kulkue siirtyy hautausmaalle, jossa lasketaan seppele vakaumuksensa puolesta vuonna 1918 henkensä uhranneiden muistomerkille. Sitten on juhlapuheen vuoro, myös vapaalle sanalle on mahdollisuus.
Kirkkomaalta siirrytään autoilla muutaman kilometrin päähän Juurikkakankaalle, jossa on myös seppeleenlasku. Muistokivessä on teksti "Toverit, tähän päättyi matkanne v. 1918". Muistomerkki on kunnianosoitus vuonna 1918 Tuomarniemellä vankeina pidetyille miehille, joista 12 teloitettiin paikalla, johon lohkare on pystytetty.
Kirkkomaan ja Juurikkakankaan tilaisuuksien jälkeen juhlaväki suuntaa Ähtärin Urheilutalolle. On vappukahvien aika.
Marssi ja puhe ovat säilyttäneet asemansa työväen juhlissa, vaikka perinne muuten on uudistunut.
”Ammattijärjestöjen juhlatkin ovat karnevalisoituneet, mukana on uudentyyppisiä ohjelmanumeroja, esimerkiksi lapsille suunnattuja. Vaikkapa kasvomaalausta”, SAK:n järjestöpäällikkö Eija Harjula kertoo.
Hän silmäilee Ähtärin juhlan ohjelmaa. ”Nuo sadan vuoden takaiset tapahtumat näkyvät tänäkin vuonna useissa juhlissa."
"Muistohetki ja kukkien vienti vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkille on yleinen ohjelmanumero monella paikkakunnalla.”
Niina Kivinummea pyydettiin SAK:n Ähtärin-juhlan puhujaksi jo viime vuonna. Silloin aika ei riittänyt. ”MLL:n vappuriehan järjestäminen vei ajan niin tehokkaasti, että jouduin kieltäytymään.”
Kivinummi on Mannerheimin lastensuojeluliiton Ähtärin paikallisyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja. Perheille räätälöity vappuaaton rieha on yhdistyksen toimintavuoden huipentuma. "Se on kova rutistus."
Tänä vuonna hän jäi järjestelyistä sivuun. Kevät oli kiireinen, sillä Kivinummi oli ehdokkaana eduskuntavaaleissa. ”Kampanjatilaisuudet hoidin työn ohessa. Aika monta 15-tuntista päivää tuli tehtyä.”
"Yötyöksi menee", Kivinummi arvioi juhlapuheensa valmistumista pari päivää ennen vappua.
”Aion olla ajan hermolla. Ehkä tilaisuuksissa on historiat muisteltu niin moneen kertaan, että tuore tuulahdus voisi nyt olla paikallaan", hän suunnittelee.
Työväkeen ja ammattijärjestöihin liittyen on tapahtunut viime vuosina paljon kuohuttavaa, Kivinummi sanoo. Hän toivoo työelämään sopimista ja keskinäistä kunnioitusta.
”Työntekijöiden ja työnantajatahojen välinen vastakkainasettelu ihmetyttää. Sanelulla ja riitelyllä ei saavuteta mitään. Kumpikin osapuoli voisi välillä katsoa peiliin.”
Kivinummi kertoo kannattavansa paikallista sopimista. ”Kunhan se tehdään reilun pelin periaatteilla.”
