Suomen kaikki lentokentät ovat vähäliikenteisiä
Kuopion lentoaseman uusi terminaali valmistui vuonna 1971 ja laajennus 1997. Viime vuonna kenttä oli Suomen 7. vilkkain matkustajamäärällä mitattuna. Jaana Kankaanpää Kuva: Viestilehtien arkistoLentojen tarjonta on lähtenyt laskuun Suomessa. Lentoyhtiöt lakkauttavat reittejään herkästi. Vielä alkuvuonna tarjolla oli edellisvuoteen verrattuna paljon uusia vuoroja.
”Syksyn tullen on karsiutunut aika paljon reittejä”, Finavian maakuntien lentoasemista vastaava johtaja Joni Sundelin kertoo.
Irlantilainen halpalentoyhtiö Ryanair ilmoitti viime viikolla lakkauttavansa Turun-reittinsä myös kesäkaudella 2013. Se aikoi lentää Turusta Barcelonaan, Brysseliin, Lontooseen ja Malagaan. Tämän talvikauden Turun-lentojen lakkautuksesta Ryanair ilmoitti jo elokuussa.
Ryanair on supistanut vuorojaan myös Tampereen ja Lappeenrannan kentiltä.
Kotimaan reittilennoissa iso menetys oli, kun Blue1 lopetti Helsinki–Oulu-välin lentämisen.
Myös heikko taloustilanne alkaa Sundelinin mukaan näkyä lentojen kysynnässä. Lentomatkustuksen kasvu onkin taittunut Suomessa.
Liikenneilmailun laskeutumiset ovat pudonneet tammi–syyskuussa yli kymmenen prosenttia viime vuoden vastaavasta ajasta. Syyskuussa laskeutumiset vähenivät kaikilla muilla Finavian kentillä paitsi Joensuussa ja Helsingin Malmilla.
Matkustajamäärä on pysynyt tammi–syyskuussa pari prosenttia plussalla.
”Käänne on näkynyt toukokuusta lähtien,” Sundelin kertoo.
Ryanairin mukaan Turun-reittien lakkauttamisen syynä on lentoliikenteen valvontamaksujen korottaminen.
Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin maksu nousi vuodenvaihteessa eurosta 1,20 euroon. Viranomaismaksulla rahoitetaan lentoturvallisuutta valvovan viranomaisen toimintaa.
Finavia korotti vuoden alussa lentoliikennemaksuja 1,6 prosenttia.
Sundelinin mukaan Suomi pärjää hyvin lentoliikennemaksuja vertailtaessa.
”Jos katsotaan hintoja maailmalla, olemme erittäin hintakilpailukykyisiä.”
Helsinki-Vantaan aseman on oltava iskussa, sillä sen tuotoilla rahoitetaan osaltaan Suomen 24 muuta lentoasemaa.
Yrityselämälle tärkeät maakuntien lentoasemat tuottavat tappiota. Kenttien kannattavuuden kehittämisen lisäksi Sundelin miettii kassavirtaa.
Finavia toteutti vuosina 2003–2011 noin 600 miljoonan euron investointiohjelman, joka velkaannutti sen.
Lentoasemien välttämättömistä korjaustarpeista huolehtiminen on haastavaa. Jo pelkät ylläpitokustannukset ovat merkittävät, noin 40 miljoonaa euroa vuodessa.
”On iso kysymys, mistä raha saadaan verkoston kehitysinvestoinneille”, Sundelin sanoo.
Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmä pohtii parhaillaan Suomen vähäliikenteisten lentokenttien tulevaisuutta.
Vuonna 2014 valmistuvassa lentoliikennestrategiassa on tarkoitus arvioida nykyistä kenttäverkostoa ja sitä, miten sitä omistetaan ja hoidetaan.
Nyt kaikki yleistä matkustaja- ja tavaraliikennettä varten tarkoitetut 25 kenttää ovat Finavian hoidossa. Erikseen ovat Seinäjoen ja Mikkelin kentät, jotka ovat kaupunkien vastuulla.
Finavia ei sinällään tunne termiä vähäliikenteinen lentoasema.
Valtion omistamalla yhtiöllä on erityistehtävä pitää toiminnassa jokainen lentoasema, jonne on säännöllistä reittiliikennettä, kannattavuudesta huolimatta.
Siksi Sundelin ei lähde sanomaan, mikä lentokenttä tulisi lakkauttaa ensimmäisenä.
”Kansainvälisessä vertailussa kaikki Suomen lentokentät ovat vähäliikenteisiä”, viestintäjohtaja Mikko Saariaho naurahtaa.
Finavian toimitusjohtaja Kari Savolainen katsoi syyskuussa Kauppalehdessä (24.9.), että hiljaisimpien lentoasemien liikenne voitaisiin keskittää isommille kentille. Asiakkaat saisivat täten parempaa palvelua.
PAULA TAIPALE
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
