TERVEENÄ TYÖSSÄ Kun ystävyys päättyy
Mitä ystävyys on? Määritelmiä lukiessa tulee mieleen, että ystävyyttä idealisoidaan jopa enemmän kuin rakkautta. Ihanteellinen ystävyys ei pääty koskaan, ei edes petokseen. Riidat pitää sopia, ja ystävyyden täytyy kestää vanhuuteen asti: sellaista on aito ja oikea tosiystävyys. Ystävä ei petä, jätä tai hylkää – odotukset ovat niin korkealla, ettei edes pyhimys ehkä selviäisi niistä. Ikuista ystävyyttä ylistetään ihmissuhdeoppaissa ja aforismeissa.
Todellisuus on toisenlainen. Suurin osa ystävyyksistä ei kestä läpi elämän. Eri elämänvaiheissa ystäväpiiri vaihtuu. Yläasteen kaverit vaihtuvat lukiolaisiin ja yliopistossa muodostuu oma porukkansa. Kotiäidit erkaantuvat toisistaan, kun lapset kasvavat, uraohjukset porhaltavat kaltaistensa seurassa. Myös muutokset arvoissa tai asenteissa erottavat ystävyksiä. Yhtiökumppanuus tai työtoveruus ystävän kanssa voi aiheuttaa hankaluuksia, ellei ongelmiin ole varauduttu esimerkiksi työnohjauksessa.
Suurin osa ystävyyksistä kuitenkin hiipuu luonnostaan pois kuin yhteisestä sopimuksesta. Ei tunnu enää olevan tarpeeksi puhuttavaa. Riita, väärinymmärrykset ja loukkaantumiset kertovat siitä, että aika on ehkä ajanut ystävyyden ohi. Ystävyyden katkaisemisen vaihtoehtona voisi silloin olla tuttavuus, jonka keveys sallii paremmin kaverin hyvistä puolista nauttimisen. Sydänystäviä ihmisellä voi kuitenkin olla vain rajallinen määrä.
Ongelmaksi ystävyyden katkeaminen muuttuu silloin, kun jompikumpi haluaisi jatkaa läheistä ystävyyttä. Hylätty ystävä tuntee surua, ärtymystä ja alkaa etsiä syitä tapahtuneeseen. Teinkö jotakin väärin? Pitääkö asiaa yhdessä selvitellä? Jotkut etsivät syyllisiä ja löytävät sen helposti entisestä ystävästä. ”Hän olikin aika kamala tyyppi. Minä olen itse ollut aina niin hyvä ystävä hänelle.”
Hylätyksi tuleminen synnyttää vihaa, ja ihminen repäisee itsensä irti entisestä etsimällä syyllisen yksinomaan vastapuolesta niin kuin avioerossakin. Kun ex-ystävä nähdään ilkimyksenä, ei tarvitse miettiä omaa osuutta vuorovaikutuksessa. Vasta myöhemmin on ehkä mahdollista ymmärtää, miksi ystävyys päättyi ja ottaa siitä opikseen.
Vaikka ystävät ovat tärkeitä mielenterveydelle, aiheuttaa ihanteeksi lukittu ystävyysideaali enemmän ongelmia kuin ratkaisee niitä.
Jos ystävyys ei tunnu hyvältä eikä ole vastavuoroista, sitä ei kannata nimittää ystävyydeksi. Pahaa oloa tuottavaa ystävyyssuhdetta ei tarvitse väkisin jatkaa. Mukavia muistoja ja ystävän hyviä puolia voi arvostaa, vaikka ystävyys päättyisi. Välirikko tarjoaa mahdollisuuden pohtia omaa käyttäytymismallia suhteessa muihin. Kaikkia ystävyyksiä ei ole tarkoitettu kestämään.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
