Maa- ja metsätalousministeriö vakuuttaa ympäristörahojen riittävän
Viljelijöitä kannustettiin viljelemään kerääjäkasveja jo ennen ohjelmakauden alkamista. Pro Agria Etelä-Suomen kasvintuotannon asiantuntija Ritva Tolppa esitteli kerääjäkasvilohkoa Kangasalla lokakuussa 2013. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkistoRahat riittävät ympäristökorvauksen toimenpiteisiin, vakuutetaan maa- ja metsätalousministeriöstä.
Rahojen riittävyys koko ohjelmakaudeksi herättää vakavia epäilyjä muun muassa
MTK:ssa, sillä kustannuksiltaan merkittävimpien toimenpiteiden suosio ylitti odotukset moninkertaisesti.
Arvioidun ja toteutuneen kustannuksen välillä näyttäisi olevan kymmenien miljoonien eurojen kuilu.
Suojavyöhykkeiden alaksi arvioitiin maaseutuohjelman valmisteluvaiheessa 25 000 hehtaaria ja peltoluonnon monimuotoisuus -alaksi 76 000 hehtaaria.
Tämänhetkisten tietojen mukaan suojavyöhykkeitä ilmoitettiin sähköisissä tukihakemuksissa 57 000 hehtaaria eli reippaasti yli kaksinkertaisesti enemmän kuin oli arvioitu.
Monimuotoisuusaloista yksistään kerääjäkasveja viljelevät ilmoittivat tänä vuonna 270 000 hehtaaria.
Kerääjäkasvien lisäksi peltoluonnon monimuotoisuus -toimenpiteisiin kuuluvat viherlannoitusnurmet, saneerauskasvit ja monimuotoisuuspellot.
Kun ilmoitetut pinta-alat kerrotaan niille maksettavilla korvauksilla, vaje etukäteen arvioidun ja toteutuneen välillä on ainakin 35 miljoonaa euroa.
Kyse on tämän vuoden korvauksesta. Kerääjäkasvitoimenpiteeseen ilmoitettu pinta-ala voi vaihdella vuosittain, sillä toimenpiteeseen sitoutuneen viljelijän ei tarvitse ilmoittaa sitä välttämättä lainkaan.
Vajetta ei ole vain yksittäisissä toimenpiteissä. Ympäristökorvaukseen arvioitiin etukäteen sitoutuvan 83 prosenttia käytössä olevasta maatalousmaasta. Myös tämä ala ylittyi reippaasti, sillä maatalousmaasta sitoutui korvaukseen 95 prosenttia.
MTK:n maatalouslinjan johtaja Minna-Mari Kaila pitää täysin selvänä sitä, että ympäristökorvaukseen ja sen toimenpiteisiin varattu raha ei tule riittämään näillä luvuilla koko ohjelmakaudeksi. Hän kuitenkin muistuttaa, ettei valtio voi yksipuolisesti muuttaa toimenpiteistä maksettavaa korvausta.
”Jos korvausehtoja tai -tasoja muutetaan, tilalle on tehtävä uudet sitoumukset.”
Koska rahoituksessa selvästi tulee olemaan merkittävää vajausta, otetaanko sen paikkaamiseen rahat muista maaseutuohjelman mukaisista tuista?
Kailan mukaan rahan siirtäminen maaseutuohjelman osaksi siirretystä luonnonhaittakorvauksen kansallisesta osasta, investointituesta tai maaseudun hankerahoista olisi hallinnolle teknisesti helppo operaatio.
”Luonnonhaittakorvaus on tiloille erittäin tärkeä tukielementti. Säästösyistä siitä tinkiminen voisi myös antaa EU:hun väärän signaalin luonnonhaitastamme.”
Kaila kuitenkin muistuttaa, että kansallisen rahoitusosuuden siirtoja valtio ei voi tehdä ilman tuottajajärjestöjen kanssa käytäviä tukineuvotteluita.
”Yksi keino vajeen paikkaamiseen on rajoittaa tuntuvasti mahdollisuutta tehdä ympäristösitoumuksia tai -sopimuksia tulevina vuosina.”
Maa- ja metsätalousministeriöstä oltiin perjantaina haluttomia kommentoimaan tarkemmin sitä, miten ympäristökorvauksen rahoitus käytännössä toteutuu. Ainoa kommentti oli, että sitoumukset on tehty ja korvaukset maksetaan niistä sitoumusehtojen mukaisesti.
”Rahoituksen käyttöä koko ohjelmakauden aikana selvitetään ja seurataan. Päätöksiä asiasta voidaan tehdä vasta myöhemmin, kun tilannekuva on selvinnyt kylvöalamuutosten ja myös syksyllä ilmoitettavien toimenpiteiden osalta”, MT:lle sähköpostitse toimitetuissa kommenteissa todetaan.
Suojavyöhykkeiden ja kerääjäkasvien suosio taas kertoo ministeriön viestin mukaan siitä, että toimenpiteiden kohdentamistavoitteessa on toteutuneiden sitoumushehtaarien perusteella onnistuttu.
”Viljelijät ovat näin ollen vastanneet tavoitteeseen ja valinneet erityisesti kohdennettuja ympäristötoimenpiteitä.”
MTK:n Kaila epäilee, että taustalla on silti muutakin.
”Heikko kannattavuus ja vaikea markkinatilanne ovat varmaankin vaikuttaneet osaltaan korkeaan sitoutumisten määrään.”
Siitä Kaila on pettynyt, että ympäristökorvaus ohjaa tuotannon painopistettä passiiviseen suuntaan, pois tuottavasta toiminnasta.
Juhani Reku
Lisää uuden ympäristö-
korvauskauden toimenpiteistä
sivulla 7.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
