Aikalisä kuntaremonttiin ja tärkeitä tehtäviä miettimään
Kuntien yksioikoinen yhteen liittäminen ei ole hyvä ratkaisu, koska kuntien tilanteet ovat erilaiset, hallintotieteiden tohtori Lotta-Maria Sinervo Tampereen yliopistosta katsoo.
Sinervon mielestä koko kuntauudistus lähti liikkeelle väärästä päästä, kun ajateltiin, että kuntien lukumäärää vähentämällä saadaan talous kuntoon.
”Jos kaksi Itä-Suomen tai Lapin kuntaa yhdistetään, ei niiden toimintaympäristö, elinkeinorakenne tai väestökehitys siitä miksikään muutu. Tampere taas hyötyisi, mutta ympäröivät pikku kunnat häviäisivät.”
”On selvä, että uudistukseen on tarvetta, sillä kunnat ovat velkaantuneita ja tehtävien ja rahojen välillä on jatkuva epätasapaino. Yhtälö voidaan ratkaista vain tehtäväpuolta muuttamalla.”
Sinervo tutkii ja opettaa työkseen kuntatalouteen liittyvä asioita Tampereen yliopistossa. Hänet palkittiin hiljattain kuntatutkimuksistaan.
Mikä vetää nuorta, Kemijärveltä kotoisin olevaa pienen pojan äitiä niinkin kuivakkaaseen maailmaan kuin kuntatutkimukseen?
”Etsin opiskeluaikanani kuntatalouden ytimeen liittyvää tutkimuskohdetta, ja aihe vei mukanaan. Olen seurannut viimeaikaista keskustelua ja minusta on hienoa, että kunta-asiat ovat nousseet tärkeiksi.”
Sinervo kertoo huomanneensa, että hallituksen pakkoliitospuheet ovat lieventyneet: aluksi uudistus haluttiin runtata läpi, jos ei muuten niin taloudellisella pakolla. Nyt äänensävy on sovittelevampi.
Tutkijana häntä kiinnostaa, millaista tietoa poliittisten päätösten pohjana käytetään.
”Hallitus ei ole perustellut kuntaremonttia minkäänlaisilla laskelmilla, vaikka niitä on kysytty”, Sinervo huomauttaa.
Mutta niihin tehtäviin, joita kunnilla on tutkijan mukaan liikaa. Mitkä ovat kunnan tehtävät?
”Jaa-a. Hyvä kysymys. Kuntien perustehtävä on huolehtia ihmisten hyvinvoinnista ja varmistaa, että palvelut ovat helposti saatavilla ja että kuntalaiset kokevat olevansa päätöksenteossa mukana.”
Myös elinkeinoelämän houkutteleminen voi olla ison kunnan, kuten Tampereen, tehtävä, mutta ei välttämättä isoja yrityksiä menettäneen Kemijärven.
Yhtä ratkaisua ei ole, Sinervo korostaa. Oleellista on nykyinen ja tuleva väestörakenne: riittääkö koululuokissa tilaa vai pitääkö rakentaa uusi koulu? Onko vanhainkoti iskukunnossa?
Sosiaali- ja terveysministeri Maria Guzenina-Richardson (sd.) on ehdottanut kuntaliitosten sijasta terveyspalveluiden ottamista valtion vastuulle. Sinervon mielestä eri vaihtoehtoja pitäisi kokeilla ja tutkia Kainuun mallista alkaen.
Kuntien tulisi miettiä toimintaansa kokonaisuutena, kun nyt talous on eroteltu omaksi saarekkeekseen omine johtajineen.
Jopa Sinervon ohjaamat kunta-asioiden yliopisto-opiskelijat kammoavat taloutta, koska se on heistä pelkkää matematiikkaa. Mutta kunnan toiminnassa olennaista on voimavarojen hallinta ja käyttö – juuri se numerotalous.
”Yritys voi keskittyä avaintuotteisiin ja saada etuja suuruuden ekonomialla, mutta kunnissa ei ole muita kuin lakisääteisiä tehtäviä, eikä niitä voi jättää hoitamatta, jos tulee talousvaikeuksia.”
Sinervon mukaan kunnissa on krooninen rahapula ja siksi tehtäviä on karsittava.
”Menot pitää suhteuttaa verotuloihin ja näitä vaikeita päätöksiä pitää pystyä tekemään. On varmasti paljon vaikeampaa sulkea koulu kuin nostaa veroprosenttia.”
Valtionosuudet ja muu rahoitus eivät ole Sinervon mielestä missään suhteessa kuntien velvoitteisiin. Hän tutki päivähoidon muutosta vuodesta 1973 ja tyrmistyi.
”Velvollisuudet ovat laajentuneet subjektiivisesta päivähoidosta erityisopettajiin ja kulttuuritaustan huomioimiseen. Kuntatalouden näkökulmasta kehitys on aivan kestämätöntä, vaikka onkin inhimillistä haluta lapsille parempia palveluja.”
EIJA POUTANEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
