Karjasuojien turhat normit maksavat 10 miljoonaa vuodessa
Maatalousrakentamista rasitetaan miljoonia euroja maksavilla turhilla normeilla, laskee kuopiolainen konsultti Matti Kokko Siilinjärven maisemissa. Pentti Vänskä Kuva: Viestilehtien arkistoRakennuttamiskonsultti Matti Kokko Kuopiosta perää järkeä maatilarakentamisen normeihin ja luvitukseen.
Puoli miljoonaa säästyisi pelkästään sillä, että ympäristölupien hakuvaiheessa unohdettaisiin rakennuspiirustukset ja lisäpeltojen hankkimiset ja tyydyttäisiin asemapiirrokseen ja suunniteltuun eläinmäärään.
Kokko on seurannut rakentamisen byrokratisoitumista yli 20 vuotta. Parhaillaan hän on mukana vajaassa kymmenessä investointihankkeessa.
Ympäristölupia haettaessa on tarpeetonta edellyttää tarkkoja rakennussuunnitelmia ja julkisivupiirroksia. Ympäristöluvassa luvitetaan käytännössä vain eläinten ja lannan määrää, Kokko toteaa.
”Pelkkä asemapiirros riittää. Rakennusmassat ovat aika lailla tiedossa ja vakioituja ja rakennuspaikka tiedetään.”
Jos rakennussuunnittelu jätetään hakuvaiheessa pois, se säästää helposti 5 000 euroa. Hakemus ei välttämättä johda mihinkään, mutta sitä ei saa vireille ilman, että suunnitelmat ovat kutakuinkin valmiita ja rahaa kulunut jo tuhansia euroja.
Hakemuksen käsittely vie puolesta vuodesta jopa puoleentoista ja viljelijöiden suunnitelmat ovat voineet muuttua siinä välissä.
Ympäristöluvassa edellytetään myös riittävää lannanlevitysalaa. Moni on sen takia lähtenyt raivaamaan peltoa ja vuokraamaan lisämaita, vaikka hankkeen toteutumisesta ei ole tietoa.
”Viljelijä voidaan velvoittaa huolehtimaan riittävästä lannanlevitysalasta, kun hanke lähtee liikkeelle. Ennakkovaatimus on käsittämätön.”
Paloasetus saa Kokon niskakarvat pystyyn ympäristöluvituksen tavoin. Paloviranomaiset tulkitsevat asetusta kirjavasti eri puolilla maata. Jopa naapurikuntien välillä voi olla tuntuvia eroja.
Rakennusten mitoituksistakin on saatavissa isoja säästöjä. Nyt kantavat rakenteet mitoitetaan kestämään palokuormaa, kun koko rakennuksen palosuojauksen sijasta riittäisi, että riskialttiit kohteet kuten traktorit ja apevaunut suojataan.
Traktorin automaattinen sammutuslaitteisto maksaa vain murto-osan siitä, mitä nyt rakennuksille tehdään. Säästöä syntyy helposti 25 000–30 000 euroa rakennusta kohti.
”Vinkki tästä on saatu Etelä-Pohjamaan paloviranomaisilta. Siellä ajatellaan myös yrittäjän pärjäämistä.”
Lietelantaloiden kattaminen on sekin turha lisäkulu ja toisinaan katosta on merkittävää haittaa.
”Jos lanta jäätyy, se ei sula juhannukseksi, jos päällä on katto. Olen ollut riittävän monta kertaa katsomassa, kun jäätynyttä lantaa on yritetty saada pois säiliöstä.”
Katon kustannukset ovat 30 000–50 000 euroa säiliötä kohti. Viranomaiset eivät ymmärrä, että kattamisvaatimus voi kaataa koko hankkeen. Katteet on vaadittu jopa vanhoihin säiliöihin ja etäsäiliöihin, kun karjasuojaa on laajennettu.
Myös likimain normeiksi muodostuneet ”turhanpäiväiset” käytännöt kaipaavat pöllytystä. ”Joku kasvoton viranomainen on ne keksinyt ja niitä sitten noudatetaan. MTK:n pitäisi valvoa tätä.”
Parren leveyttä lisättiin, mistä tuli 30 000–40 000 euron lisäkulu navettaa kohti.
Lypsyasemalle puolestaan vaaditaan kokoojatila, jos lehmiä on 60.
”Mihin sekin perustuu? Suunnittelija joutuu sellaisen tekemään riippumatta siitä, onko tilasta mitään hyötyä. Viljelijään tai suunnittelijaan ei luoteta tippaakaan.”
Kokko seurasi läheltä MTK:n tyyppinavettahanketta, jossa saatiin hänen mielestään paljon hyvää aikaan.
”Siinä oli draivia. Haettiin järkeviä rakentamisen malleja”, hän sanoo.
Jostain syystä hanke ja sen tulokset on haudattu juuri, kun niitä olisi pitänyt ryhtyä viemään kentälle.
Veikko Niittymaa
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
