Elinkeinoelämä kiittelee, työntekijäjärjestöt tyrmäävät hallituksen budjettiesityksen

Jyri Häkämies on EK:n tomitusjohtaja. LEHTIKUVA / Emmi Korhonen.  

Tiistaina hallitus sopi uusista, vuoteen 2027 kohdistuvista miljardin euron sopeutustoimista, jotka painottuvat etenkin korkotukilainavaltuuksien ja yritystukien karsimiseen.

Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) kiitti hallituksen sitoutumista keväällä päätettyihin kasvutoimiin.

"Hallituksen budjettiriihessä tekemät päätökset olivat vaikeita, mutta välttämättömiä Suomen talouden kestävyyden näkökulmasta", todettiin keskusliiton tiedotteessa.

Myös Suomen Yrittäjät piti esitystä kokonaisuutena varsin tasapainoisena. Järjestön pääekonomisti Juhana Brotherus katsoi toimien kannustavan työntekoon.

"On kasvun kannalta hyvä, että tasapainotus tehdään säästämällä eikä kiristämällä työn ja yrittämisen verotusta", Brotherus totesi tiedotteessaan.

Brotherus kuitenkin arvosteli tutkimus- ja kehitysinvestointien leikkauksia, vaikka iloitsi siitä, että ne jäivät odotettuja pienemmiksi.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö (SAK) kommentoi esityksen sisältävän joitain parannuksia elokuussa julkaistuun luonnokseen, mutta kokonaisuus sai heiltä tylyn arvion.

"Uudet päätökset vetävät kokonaisuuden ojasta allikkoon", SAK linjasi tiedotteessaan.

STTK näki budjettiriihen kertovan hallituksen talouspolitiikan epäonnistumisesta.

SAK arvosteli erityisesti korkotukilainojen takausten supistuksia, joita järjestö pitää haitallisina rakentamiselle, joka on kärsinyt taantumasta jo pitkään. Ara-lainojen valtuuksia on tarkoitus pienentää 365 miljoonalla eurolla vuodesta 2027 alkaen.

"Päätös on uhka riittävälle asuntotuotannolle tulevaisuudessa", sanoi SAK:n ekonomisti Tatu Knuutila.

STTK suhtautui samoin kriittisesti ara-lainojen leikkauksiin.

SAK:n mukaan hallituksen työllisyystoimet jäivät lupauksista huolimatta lähinnä pintapuolisiksi. Järjestö moitti erityisesti 30 miljoonan euron leikkauksia maahanmuuttajien kotouttamiseen, jotka toteutetaan keventämällä kuntien lakisääteisiä tehtäviä.

"Hallitukselle maahanmuuttajien työllisyys ei selvästikään ole kovin tärkeää", SAK kommentoi tiedotteessaan.

"On älytöntä, että uuden rasismikohun keskellä hallitus päättää jakaa maahanmuuttajille keppiä", totesi Knuutila.

Sen sijaan korkeakoulutettujen keskusjärjestö Akava suhtautui myönteisesti hallituksen päätökseen laajentaa työttömien opiskelumahdollisuuksia.

"Vihdoinkin hallitus päätti sellaisista työllisyystoimista, jotka luovat toivoa työttömille", sanoi Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren tiedotteessa.

Akava piti myös yritystukien leikkauksia perusteltuina, mutta korosti järjestelmän kaipaavan kokonaisuudistusta. Järjestön mukaan oli positiivista, ettei korkeakoulujen rahoitusta supistettu eikä luovuttu TKI-tavoitteesta.

Haittaverojen korotus sai arvostelua panimo- ja virvoitusjuomateollisuudelta, joka varoittaa vaikutuksesta kuluttajien menoihin.

"Erityisesti alkoholiin ja virvoitusjuomiin kohdistuvat veronkorotukset osuvat jokaisen arkeen ja syövät ostovoimaa", todettiin Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton tiedotteessa.

Korotukset kohdistuvat alkoholi-, tupakka- sekä/tai jäteveroon.