”Pankkisääntely vaikeuttaa yritysten toimintaa”
PK-yritykset ovat luoneet 90 prosenttia uusista työpaikoista kymmenen vuoden aikana. Isojoen saha työllistää 56 henkeä, joista yksi on toimitusjohtaja Esa Hankamäki. johannes tervo Kuva: Viestilehtien arkistoKolmannes pienistä ja keskisuurista yrityksistä sanoo PK-barometrin mukaan, että lainansaanti on jo vaikeutunut. Yrityslainojen marginaalit ovat nousseet, vakuusvaatimukset kiristyneet ja oman pääoman vaatimukset nousseet.
”Esimerkiksi palvelusektorilla on vaikeaa saada aikaan sellaista lisäarvoa, että se vastaisi kohonnutta raha hintaa”, Suomen Yrittäjien (SY) toimitusjohtaja Jussi Järventaus sanoi maanantaina Helsingissä.
SY vaatiikiin valtiovallalta aktiivisuutta EU:n suuntaan, jotta etenkin pienten ja keskisuurten yritysten lainansaanti turvataan. Ne ovat rahoituksessaan hyvin riippuvaisia pankeista, mutta tärkeitä taloudelle: ne ovat luoneet kymmenen vuoden aikana 90 prosenttia uusista työpaikoista.
Lainaehtojen kiristymisen taustalla kummittelee Basel III -nimellä kulkeva sääntely, joka tiukentaa pankkien vakavaraisuusvaatimuksia. Malli on kopioitu Yhdysvalloista sikäläisen pankkikriisin jälkeen, vaikka se ei sovellu Eurooppaan, SY, Elinkeinoelämän Keskusliitto (EK) ja Finanssialan Keskusliitto (FK) arvostelevat.
”Sen sijaan, että reagoidaan yksittäiseen ilmiöön, rahoituksen saatavuutta pitäisi katsoa yksittäisen yrityksen kannalta”, EK:n johtaja Leena Mörttinen sanoo.
”Maito on maassa ja nyt pitäisi katsoa, ettei yrityksiä nitistetä turhaan.”
Euroopan pankkisektori myös noudattaa sääntelyä laajemmin kuin Yhdysvallat. EU:ssa 75 prosenttia yritysten rahoituksesta tulee pankeilta, mutta Yhdysvalloissa alle 20 prosenttia, FK:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi huomauttaa.
Järventaus ei usko, että luottolaitokset käyttäisivät sääntelyä peitesyynä kalliimpaan rahaan, mutta saattavat pelata varman päälle viranomaistulkintojen vuoksi.
Etujärjestöt huomauttavat, että ne eivät vastusta sääntelyä sinänsä, vaan vaativat korjaamaan lainansaantiin vaikuttavia kohtia. Ne vetoavat tuoreisiin europarlamentaarikkoihin, että sääntelyssä otettaisiin tuumaustauko, EU varoisi asettamasta itselleen muita maanosia suosivia rajoitteita ja että pääomavaatimuksia ei enää kiristetä.
Erityisesti meppejä vaaditaan torjumaan rahoitusmarkkinavero ja valmisteilla oleva pankkien rakennerajoitus, jota Suomi on jo ehtinyt kannattaa.
Elinkeinoelämän etujärjestöt toivovat yrityksille myös vaihtoehtoisia rahankeruukanavia, ja niille kevyempää sääntelyä.
Euroopan keskuspankki on ollut huolissaan siitä, että pankit lainaavat euroalueen yrityksille liiankin varovasti vahvistaessaan omaa riskinkestoaan.
Nordea, OP-Pohjola ja Danske Bank kertovat tuoreessa Yrittäjä-lehdessä, että yritysten luottokysyntä on vilkastunut tänä keväänä, lykättyjä investointeja aloitellaan ja pankit ovat löysänneet lainahanojaan.
Lainaa saavat kuitenkin parhaat yritykset, mutta riskimpi bisnes edelleen heikommin.
EIJA MANSIKKAMÄKI
Maito on maassa ja nyt pitäisi katsoa, ettei yrityksiä nitistetä turhaan.«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
