Jyväskylässä liitos sujui kohtalaisesti,mutta eri tavalla kuin sovittiin
Jyväskylän ja Korpilahden kuntaliitoksesta on kohta kolme vuotta aikaa. Liitossopimuksessa olevia lupauksia on siis ollut runsaasti aikaa toteuttaa.
Tärkein lupaus lienee, että yhdistymisavustus käytetään kokonaan Korpilahdelle. Näin on tapahtunut.
Maataloutta sopimus käsittelee vain sen verran, että maaseutuhallinto luvataan sijoittaa Korpilahdelle. Se lupaus ei ole toteutunut, vaan maataloushallintoa suunnitellaan nyt Laukaaseen.
Laukaa sijaitsee Jyväskylän pohjoispuolella, reilun 50 kilometrin päässä Korpilahdelta.
”Maataloushallinto on yhteinen monen kunnan kanssa. Korpilahdella on viikoittainen päivystys ja ruuhka-aikana päivystys on aina. Paikallinen MTK ei ainakaan ole valittanut järjestelystä”, liitosta järjestellyt kaupungin kehitysjohtaja Timo Rusanen selittää.
Toinen lupaus, jota ei ole toteutettu, on röntgenpalvelu Korpilahdella.
Rusanen myöntää, että palveluiden saatavuus on asukkaiden yksi konkreettisista huolista.
Tikkalan kyläyhdistyksen puheenjohtaja Mika Hirvosen mukaan kylällä ollaan kohtalaisen tyytyväisiä liitokseen.
Tikkala on Korpilahden kylistä lähimpänä Jyväskylää. Sieltä on asioitu pääasiassa kaupunkiin jo ennen liitosta.
Hirvonen myöntää, että se on saattanut vaikuttaa siihen, että Tikkala on valikoitunut kehitettäväksi alueeksi. Kyläkeskus on kaavoitettu ja maaseutumainen asuminen mahdollista.
Yhdistymisavustuksella kylälle rakennettiin koulu ja päiväkoti.
”Terveydenhuollossa olisi parantamisen varaa. Kyläseuran ja kaupungin yhteydenpito on ollut vähäistä”, Hirvonen kuitenkin kritisoi.
Putkilahden kylä sen sijaan on kaukana Jyväskylän keskustasta. Siellä kaupungin rooli on ollut pienempi. Silti kyläyhdistyksen puheenjohtaja Veikko Riikonen ei suostu haukkumaan kaupunkia maaseudun unohtamisesta.
”Kylän ongelmilla ei ole paljoakaan tekemistä liitoksen kanssa. Ne voisivat olla olemassa ilman liitostakin.”
Esimerkiksi kaavoittaminen rakennustonteiksi on vaikeaa joka tapauksessa, sillä lähes koko kylä on ranta-aluetta, jolle tarvitaan poikkeuslupa.
Riikonen jäi vuosi sitten eläkkeelle maanviljelystä.
Sopimuksessa on yksi hyvin erikoinen tavoite. Korpilahden asukasmäärä kaksinkertaistetaan vuoteen 2017 mennessä. Tähän mennessä asukasmäärä ei ole muuttunut juurikaan, eikä tavoite tule toteutumaan.
Rusasen mukaan tavoite tehtiin aikana, jolloin ei tiedetty myös Jyväskylän maalaiskunnan liittyvän samalla kertaa. Maalaiskunnassa oli kaupungin kipeästi kaipaamaa tonttimaata yllin kyllin.
Rakentamisen luvat askarruttavat kylillä. Korpilahdella on kaavoitettu tontit 800 omakotitalolle. Tikkalan kylällä tontit tosin eivät oikein ole käyneet kaupaksi.
Kaiken kaikkiaan Jyväskylän ja Korpilahden liitos on onnistunut kohtalaisen hyvin, arvioi Vaasan yliopiston tutkija Kari Leinamo.
Riikonen oli liitoksen puolella. Hänen mielestään Korpilahden eväät itsenäisenä oli syöty.
”Myöhemmin ehdot olisivat olleet huonommat.”
Ei liitos silti aivan niin mennyt, kuin liitossopimukseen on kirjattu.
AIMO VAINIO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
