Lentoyhteydet ovat käytännön kasvupolitiikkaa
Saavutettavuus vaikuttaa suoraan siihen, syntyykö kauppoja, investointeja ja uusia työpaikkoja, kirjoittaa Tytti Määttä. ”Hyvät lentoyhteydet palvelevat koko aluetta – myös niitä yrityksiä, jotka toimivat maaseudulla ja käyvät kauppaa maailmalla.”
Finnairin kone Kuopion lentoasemalla. Kuvituskuva. Kuva: Jaana KankaanpääKuopion seutu on vahva ja kasvava talousalue. Pohjois-Savon matkailu kasvaa voimakkaasti. Ulkomaalaisten rekisteröidyt yöpymiset nousivat tammikuussa 51 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Samalla seutukaupunkien teollisuus kehittyy ja teollistuneiden maaseutukuntien yritykset hakevat kasvua kansainvälisiltä markkinoilta.
Näitä kehityskulkuja yhdistää käytännön kysymys: miten alueelle pääsee ja miten sieltä pääsee pois.
Saavutettavuus vaikuttaa suoraan siihen, syntyykö kauppoja, investointeja ja uusia työpaikkoja. Lentoliikenne on tässä keskeinen. Se mahdollistaa nopeat yhteydet asiakkaille, kumppaneille ja jatkolennoille maailmalle. Hyvät lentoyhteydet palvelevat koko aluetta – myös niitä yrityksiä, jotka toimivat maaseudulla ja käyvät kauppaa maailmalla.
Kuopion lentoyhteyksissä on kuitenkin selkeä puute nykytarpeeseen nähden. Yrityksiltä tulee toistuvasti sama viesti: tarvitaan iltalento Helsingistä Kuopioon ja aamupäivälento Kuopiosta Helsinkiin. Nykyiset aikataulut eivät tue sujuvaa työpäivää eivätkä kansainvälisiä yhteyksiä.
Pohjois-Savossa on noin 6 700 työpaikkaa, joiden taustalla on vienti ja jotka ovat riippuvaisia lentoliikenteestä. Näitä työpaikkoja on koko Pohjois-Savossa erityisesti seutukaupungeissa, teollistuneissa maaseutukunnissa ja Kuopion seudulla – yrityksissä, joissa kasvu rakentuu kansainvälisille markkinoille.
Ajankohtainen keskustelu lentoliikenteestä tarjoaa myös mahdollisuuksia. Finnairin uudet kalustohankinnat mahdollistavat joustavamman reittisuunnittelun, suuremman kapasiteetin ja paremman palvelutason. Samalla yhtiö on tehnyt uusia avauksia yhdistelmälentoihin, kuten Helsinki–Vaasa–Uumaja. Tällaiset ratkaisut osoittavat, että reittejä voidaan rakentaa uudella tavalla kysyntää vastaaviksi.
Pohjois-Savon näkökulmasta tämä avaa vaihtoehtoja. Kasvava matkailu ja yritysten liikkumistarpeet luovat pohjaa uusille yhteyksille – myös sellaisille, jotka eivät perustu perinteiseen edestakaiseen reittiin. Uusien yhteyksien rakentaminen vie aikaa, usein useita vuosia. Siksi liikkeelle on lähdettävä ajoissa.
Nopeammin toteuttavissa uusissa lentovuoroissa kyse on arjen toimivuudesta yrityksille ja matkailijoille. Kun yhteydet toimivat, ihmiset ehtivät kokouksiin, asiakkaat pääsevät paikan päälle ja kansainväliset yhteydet ovat aidosti käytettävissä. Kun ne eivät toimi, aikaa kuluu, vaihtoehdot vähenevät ja tekeminen vaikeutuu.
Pohjois-Savossa tämä näkyy jo nyt. Kysyntää on, mutta tarjonta ei täysin vastaa siihen.
Lentoyhteyksien kehittäminen tarkoittaa käytännössä sitä, että yritykset voivat kasvaa Suomessa, investoinnit toteutuvat täällä ja työpaikat syntyvät tänne. Samalla syntyy verotuloja, joilla rahoitetaan yhteiskunnan palveluja. Sen pitäisi kiinnostaa päättäjiä.
Omistajaohjauksella voidaan varmistaa, että lentoliikenne tukee yritysten kasvua koko Suomessa ja vahvistaa maamme kilpailukykyä.
Kirjoittaja on Pohjois-Savon maakuntajohtaja.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
