”Nainen pelästyi näkemäänsä ja joutui palaamaan kotiin” – sama susi on käynyt pihapiireissä Huittisissa
Paikallinen hirviporukka on miettinyt, voiko koiraa käyttää metsästyksessä enää lainkaan.
Huittisissa yksittäinen susi on nähty pihapiirien tuntumassa jo muutaman kuukauden ajan. Kuva: Yrjö InkinenHuittislaisen Metsästysseura Revon puheenjohtaja Yrjö Inkinen kertoo suden saalistaneen peuran kotinsa läheisellä pellolla perjantaina.
”Susi oli tappanut peuran pellolle ja syönyt sitä, kun naapurin nainen talutti tietä pitkin koiraansa ja huomasi tapahtuman.”
Nainen oli pelästynyt lähellä näkemäänsä sutta ja kääntynyt lenkiltään takaisin kotiin.
”Menin katsomaan nähdäkseni sutta, joka sitten juoksikin pihani vierestä eli oli pihakäynnillä.”
Yksinäinen susi on Inkisen mukaan pyörinyt loppukesästä lähtien seudulla kulkien talojen nurkissa ja peuroja syöden. Lähiseudulla ei kotieläimien menetyksiä ole tiedossa.
”Yhden lammastilan pihassa susi on käynyt, mutta vielä ei vahinkoja ole tullut. ”
Paikallisessa hirviporukassa on mietitty, voiko koiraa enää päästää ajamaan hirviä lainkaan.
”Myös ajokoiralla jänisten metsästys ja ajokoirakokeet on pitänyt lopettaa. Koiran kanssa metsällä käynti on mennyt olemattomiin.”
Inkisen arvio on, että kyseessä on viime vuoden pentu Huitttisten-Köyliön laumasta. Pentu on erkaannutettu vajaan kymmenen suden laumasta, jossa on viisi pentua ja alfapari sekä muutama pentujenhoitaja.
”Se elää joen toisella puolella, mutta lauma ei vielä ole käynyt täällä. Tälle sudelle käy ehkä vielä heikosti talven aikana, sillä se on tuon lauman reviirillä.”
Inkisen mielestä ei ole mukavaa, kun susi voi rajoittaa paikallisten ihmisten liikkumista.
”Vanhemmat ihmiset eivät enää lenkkeile, vaan tekevät pientä piiriä kotipihassaan, eikä tämä ole ainoa kerta.”
”Susi kuuluu Suomen luontoon, mutta ei se saa olla ylijumala, jonka mukaan ihmiset joutuvat elämään.”
Inkisen mukaan peurakanta on kasvanut suureksi.
”Mitä sudet sitten syövät, kun peurat loppuvat? Kun peurapiikki putoaa pohjalle, sama tapahtuu petoeläimille. Tasaisuus olisi parasta, ettei tulisi aaltoliikettä.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
