Maailmanluokan laatukahvit kupitellaan Lappajärven Itäkylässä
Katja Kujala (vas.) ja Sari Särkijärvi luovat Kaffiinolle omia kahvisekoituksia kupittelemalla. Kahvipaahtimo maalaiskylässä on harvinaisuus. Johannes Tervo Kuva: Viestilehtien arkistoLAPPAJÄRVI (MT)
Kaikki lähti ennakkoluulottomasta yrityshaaveesta.
Lappajärven Itäkylässä asuvat naapurukset Katja Kujala ja Sari Särkijärvi olivat keskustelleet maaseudun tuotteistamisesta yritystoiminnan keinoin.
”Halusimme luoda kotikyläämme uutta. Mietimme yritystoimintaa maaseudulla elintarvikkeiden, elämysten ja koulutuksen näkökulmasta”, Kujala kertoo.
Kujala ja Särkijärvi tunnustautuvat intohimoisiksi kahviharrastajiksi.
”Olen kahvien suhteen nirppanokka. Kun minulle ei kelpaa oikein mikään kahvi yleensä, niin on parempi perustaa oma kahvipaahtimo”, Kujala naurahtaa.
”Kun kahvimaailmaan sukeltaa, ei paluuta ole. Tulimme siihen tulokseen, että tämä vastaa bisnesideana juuri sitä, mitä olimme hakeneet tänne Itäkylään”, Särkijärvi toteaa.
Kauppaa alettiin valmistella kuluvan vuoden keväällä, kun tuli tietoon, että Alahärmässä toiminut yrittäjä myy kahvipaahtimonsa.
”Meillä oli olemassa yritystä varten valmis paikka tyhjilleen jääneen entisen mattokutomon tiloissa. Remontoimme tilat kesällä”, Särkijärvi sanoo.
”Kypsyttelimme kauppaa noin puolentoista kuukauden ajan viime keväänä, jonka jälkeen päätimme ryhtyä tähän. Kaffiino oli ostettaessa valmis osakeyhtiö, mikä helpotti aloittamista. Lisäksi yrityskauppaan sisältyi konsultointi ja koulutus edelliseltä omistajalta”, Kujala avaa.
Kaikilta kahvintuottajamantereilla peräisin olevista kahveista tehdään Itäkylän kahvipaahtimossa sekoituksia, erikois- ja gourmet-kahveja, jotka myydään tilaustöinä eteenpäin pienissä erissä.
”Meillä on täällä kahvia Costa Ricasta, Guatemalasta, Brasiliasta, Kuubasta, Indonesiasta, Keniasta ja Intiasta”, Särkijärvi esittelee.
Kahviyrittäjät jalostavat alkuperäisaineksista uusia kahvimakuja prosessissa, jota kutsutaan kupitteluksi.
”Kupittelu on alkuperäiskahvien maistelua protokollan mukaan. Tällä menetelmällä olemme luoneet ensimmäiset omat kahvisekoituksemme.”
”Edelliseltä omistajalta perimme kolme pohjalaiskahvia, jotka ovat nimeltään Härmä, Ameriikka ja Ison lusikan pöönä”, Kujala kertoo.
”Monesti kupittelu vaatii useamman maistelukerran, koska kyseessä on vähän fiilisjuttu. Eri tilanteissa kahvi maistuu herkästi hieman erilaiselta, joten toistoja tarvitaan. Haju liittyy kahvissa olennaisesti makuun”, Särkijärvi tähdentää.
Itäkylän kahvipaahtimon omat uudet tuotteet kantavat nimiä Veanne ja Niskan pato.
Veanne on saanut nimensä Lappajärvessä sijaitsevan samannimisen saaren mukaan.
Niskan pato on kapinakahvi, jonka tarina juontuu vuonna 1979 Lappajärvellä leimahtaneeseen, valtakunnallistakin huomiota herättäneeseen patokapinaan.
”Järven ympärysasukkaat kyllästyivät siihen, että järven pintaa pidettiin jatkuvasti liian alhaalla. Kun valituksista ei ollut mitään hyötyä, ajettiin Niskan sillalle traktorimarssi. Kiviä heivattiin sillalta alas traktorikuormittain. Siinä oltiin kansalaistottelemattomuuden keinoin yhteisellä asialla”, Kujala taustoittaa.
Veanteen maku on sävyisän pehmeä, kun taas Niskan pato on vähemmän yllättäen maultaan tiukan väkevä.
”Tuotteemme on otettu valtavan hyvin vastaan kotikunnassamme.”
”Itäkylän ja Lappajärven syysmarkkinoilla kahvit myytiin nopeasti loppuun, ja tilauksia on riittänyt runsaasti myös sen jälkeen”, Särkijärvi toteaa.
Suomessa juodaan Kujalan ja Särkijärven mukaan maailman vaaleinta kahvia.
Perinteen uskotaan juontuvan pula-ajoilta.
”Jauhetta tarvitaan vähemmän vaalea- kuin tummapaahtoisessa kahvissa. Ehkä se tulee sieltä”, Särkijärvi arvelee.
Kaksikko kuitenkin suosittelee suomalaisia tutustumaan myös tummapaahtoisiin kahveihin.
”Etenkin, jos on kärsinyt vatsaongelmista. Suomessa ajatellaan virheellisesti, että tumma olisi epäterveellistä, vaikka se on juuri päinvastoin vatsaystävällisempi vaihtoehto”, Kujala huomauttaa.
Kahvin paahtoastetta mitataan asteikoilla 1–5. Kaffiinon kahvien paahtoaste on aina vähintään 2, mutta usein ne yltävät kolmoseen ja joskus jopa korkeimpaan lukuun 5.
”Suomessakin on nyt tullut markkinoille tummaa paahtoa. Makutottumukset muuttuvat myös meillä”, Kujala sanoo.
JUKKA KOIVULA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
