Kalkkunantuotannolle haetaanuutta potkua ketjun yhteistyöllä
Kalkkunaa kasvattava Rauno Lähteenmaa toivoo, että markkinoille kehitettäisiin tuotteita nimenomaan tuorelihasta. Nyt suuri osa lihasta päätyy jalosteisiin. Suomalaisen kalkkunatuotannon yksi vahvuuksista on lääkkeettömyys. Antibioottien käyttö on selvästi vähäisempää kuin esimerkiksi Keski-Euroopassa. Kuva: Viestilehtien arkistoATTE VANNASMAA
Koko ketjun, rehusta aina kuluttajan lautaselle, kattavassa yhteistyössä on mukana tuottajien lisäksi edustajia kalkkunan hankinnasta vastaavasta Länsi-Kalkkunasta, Atriasta ja HK Ruokatalosta, Hankkija-Maataloudesta sekä S-ryhmästä.
Näin pienessä tuotantosuunnassa koko alan yhteistyö on elintärkeää, sanoo ryhmän vetäjä, Hankkija-Maatalouden rehuliiketoiminnan johtaja Matti Koivula.
Yhteistyö alkoi elokuussa 2009. Alunperin tuottajien ja kalkkunayhtiön tavoitteena oli rehun tuotannon keskittäminen yhteen paikkaan.
Koivulan mukaan yhteistyötä on sittemmin laajennettu myös kuluttajapäähän S-ryhmän sisällä.
”Majoitus- ja ravitsemusosastolla sekä ruokakaupassa on tietoa ja ymmärrystä, mitä kuluttaja haluaa tai millaista tavaraa heille voidaan tarjota.”
Osin hankkeen ansiosta kotimainen kalkkunanliha on päässyt mukaan S-ryhmän kokousvalikoimiin.
”Asiakkaiden palaute on ollut ihan hyvää”, SOK:n hotelli- ja ravintolatoiminnoista vastaava kehitysjohtaja Atte Vannasmaa kertoo.
Hän uskoo, että suomalaisella kalkkunalla on paljon mahdollisuuksia, mutta tie menestykseen on pitkä.
”Sokos-hotellien kokousvalikoimiin pääsy ei vielä ihan riitä, vaan kalkkuna tarvitsisi samanlaista panostusta elintarviketeollisuudelta kuin esimerkiksi rypsiporsas. Tarvetta olisi sekä tuotekehitykselle että kunnon brändäykselle.”
Kotimaisuus on Vannasmaan mukaan tärkeää, sillä alkuperä ja tuoteturvallisuus kiinnostavat nyt myös ravintola-asiakkaita yhä enemmän.
Hän harmittelee varsinkin suomalaisen alkutuottajan tapaa kertoa työnsä tuloksista.
”Suomalaistuotannolla on paljon erilaisia vahvuuksia, joista pitäisi kertoa rinta rottingilla”, hän arvioi.
”Ne olisivat menestystarina millä tahansa tuotteella, mutta jostain syystä kalkkunalla läpimeno ei ole onnistunut.”
Kotimainen kalkkuna on alan ammattilaisen mielestä huippulaatuista raaka-aineena mutta vaatii huolellisuutta ruuanlaitossa. Huolimattomuudella on luotu vääriä mielikuvia.
”Jopa ravintolassa kalkkuna valmistetaan valitettavan usein liian kuivaksi. Kuluttajakin ostaa mieluummin kalkkunaa leikkeleenä kuin tuoreena lihana.”
Rehun valmistuksen keskittämistä yhteen yhtiöön pidettiin tärkeänä kustannustehokkuuden parantamiseksi. Pienessä tuotantosuunnassa valmistusmäärät jäivät pieniksi, kun valmistajia oli useita.
Siirtymävaiheen jälkeen kaikki noin 50 kalkkunantuottajaa ostavat nyt rehunsa Suomen Rehulta. Rehuja tuotetaan vajaat 30 miljoonaa kiloa vuodessa.
”Kiinteissä kustannuksissa tuotettua rehutonnia kohti on saavutettu ihan merkittäviä säästöjä, jotka ovat menneet kaikki tuottajan eduksi”, Koivula sanoo.
”Tuottajien ei liioin tarvitse käyttää aikaa enää hintaneuvotteluihin. Rehut hinnoitellaan läpinäkyvän mekanismin avulla.”
Kustannussäästöjen lisäksi hankkeessa on pyritty kehittämään rehustusta siten, että lihasta tulisi kuluttajan kannalta entistäkin houkuttelevampaa.
TIINA TAIPALE
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
