Vastaamo-jutussa viimeinen päivä nostaa syytteet – syyttäjät kertovat ratkaisustaan
Jos syyttäjät päättävät nostaa syytteet asiassa, oikeudenkäynnistä tulee rikoksen uhrien määrällä mitattuna suurin Suomessa koskaan järjestetty.
Poliisi on tutkinut Vastaamoon kohdistunutta tietomurtoa syksystä 2020 lähtien. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN.Syyttäjälaitos pitää tänään aamupäivällä tiedotustilaisuuden Psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurtojutusta.
Tänään on määräpäivä syytteiden nostamiselle. Tiedotustilaisuudessa syyttäjät Pasi Vainio ja Harri Mäkelä kertovat syyteratkaisusta. Paikalla on mukana myös edustaja Rikosuhripäivystyksestä.
Poliisi on epäillyt 26-vuotiasta Aleksanteri Kivimäkeä törkeästä tietomurrosta, törkeän kiristyksen yrityksestä ja törkeästä yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä. Kivimäen on epäilty tehneen Vastaamoon kohdistuneen tietomurron, levittäneen yli 30 000 asiakkaan arkaluontoisia tietoja ja yrittäneen kiristää uhreja.
Kivimäki otettiin kiinni Ranskassa ja luovutettiin Suomeen helmikuussa. Hän on ollut vangittuna siitä asti. Hän on kiistänyt epäillyt rikokset.
Jos syyttäjät päättävät nostaa syytteet asiassa, oikeudenkäynnistä tulee rikoksen uhrien määrällä mitattuna suurin Suomessa koskaan järjestetty.
Oikeudenkäynnin on määrä alkaa Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa marraskuun alussa. Käsittelyyn osallistuvat asianomistajat seuraavat näillä näkymin oikeudenkäyntiä etäyhteydellä erillisestä tilasta muualla pääkaupunkiseudulla.
Käräjäoikeus on arvioinut, että istuntokäsittely tulee kestämään kolmesta neljään kuukautta.
Poliisi on tutkinut Vastaamoon kohdistunutta tietomurtoa syksystä 2020 lähtien. Tietomurto tuli julkisuuteen lokakuussa 2020, kun Vastaamo kertoi joutuneensa kiristyksen kohteeksi. Asiakkaiden tietoja julkaistiin netissä, ja heiltä vaadittiin lunnaita tietojen levittämisen uhalla.
STT on julkaissut Kivimäen nimen jo esitutkintavaiheessa, sillä hän on aiemmin syyllistynyt vastaaviin rikoksiin. Vastaamon tietomurrolla on ollut laajaa yhteiskunnallista merkitystä.
Syyskuussa Kivimäki vangittiin myös epäiltynä tuhansista törkeistä tietomurroista. Hänen epäillään murtautuneen yli 14 000 palvelimelle marraskuun lopulla 2018. Tietomurtojen uhrit eivät ole viranomaisten tiedossa. Ei siis tiedetä, ovatko murrot kohdistuneet esimerkiksi yksityishenkilöihin tai yrityksiin.
Kivimäen epäillään syyllistyneen näihin rikoksiin samaan aikaan kuin Vastaamon tietomurtoon. Syyttäjä Vainio kertoi tuolloin STT:lle, että uudet rikosepäilyt tulivat ilmi Vastaamo-tutkinnan yhteydessä ja että tarkoituksena on tehdä niistä syyteratkaisu yhdessä Vastaamo-jutun kanssa.
”Käytännössä asianomistajien (uhrien) selvittäminen määräpäivään mennessä ei ole edes mahdollista. Mutta tietotekniikkarikoksissa on aiemminkin nostettu syytteitä, joissa asianomistajajoukko on jäänyt tuntemattomaksi”, Vainio kertoi. Hän korosti, että uudet rikosepäilyt eivät muuta mitenkään Vastaamoa koskevaa prosessia.
Vastaamon jutussa on selvitetty myös yhtiön johdon rikosvastuuta. Helsingin käräjäoikeus tuomitsi huhtikuussa Vastaamon entisen toimitusjohtajan Ville Tapion ehdolliseen vankeuteen tietosuojarikoksesta.
Oikeuden mukaan hän ei ollut toteuttanut Vastaamossa yleisen tietosuoja-asetuksen vaatimusta käsiteltävien henkilötietojen pseudonymisoinnista ja salauksesta.
Sekä Tapio että syyttäjät ovat valittaneet käräjäoikeuden tuomiosta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
