Tunnetko tarinaa itärajan pohjoisimman raja-aseman nimen takana? IS: Näin Raja-Jooseppi on saanut nimensä
Inarissa sijaitsevan rajavyöhykkeen omalaatuisen nimi on herättänyt kysymyksiä sen alkuperästä. Ilta-Sanomat selvitti, mistä on kyse.
Itärajan raja-asemista jätettiin hallituksen päätöksellä auki vain Suomen pohjoisin rajanylityspaikka Raja-Jooseppi ja kansainvälisen suojelun hakeminen keskitetään sinne. Kuva Parikkalasta Rajavartiolaitoksen tuntumasta. Kuva: Mikko NikkinenPerjantaiaamusta alkaen itärajalla rajanylitykset Suomeen ja turvapaikan hakeminen ovat sallittuja vain Inarin Raja-Joosepin rajanylityspaikassa. Otsikoihin nousseen rajanylityspaikan nimi Raja-Jooseppi on myös herättänyt mielenkiintoa.
Ilta-Sanomat kertoo jutussaan, mistä raja-aseman nimi on peräisin.
Jutun mukaan rajavyöhykkeen persoonallisen nimen takana on väitetysti aivan alueen kyljessä asustellut erakko Joosef Juhonpoika Sallila (1877–1946). IS:n mukaan Joosef eli Jooseppi tunnetiin monen alan ammatintaitajana. Mainetta mies keräsi muun muassa erämiehenä, helmenpyytäjänä, kalastajana, kullanhuuhtojana, kauppiaana ja jopa kansanparantajana.
Toinen maailmansota ajoi jutun mukaan Joosepin evakkoon kotoaan. Matka taittui yksin, sillä sekä Joosepin vaimo Tilta sekä sukulaispoika Paavo olivat kuolleet jo ennen toisen maailmansodan alkua. Evakkomatkalta paluun jälkeen oli Neuvostoliiton raja enää vain 400 metrin päässä Joosepin kentästä. Asuinkenttä kunnostettiin vuonna 1982 museoalueeksi.
Ilta-Sanomat: Hän on Raja-Jooseppi
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
