Pälkäneen pääkallot lasketaan tänään hautaan – "Kirkko tulee aika lailla täyteen"

Suomeen elokuussa palautetut pääkallot kulkeutuivat Pälkäneeltä Ruotsiin rotututkimusta varten vuonna 1873. LEHTIKUVA /  Kuva: Antti Aimo-Koivisto

Pirkanmaan Pälkäneeltä 1870-luvulla Ruotsiin viedyt pääkallot haudataan tänään takaisin Pälkäneen Rauniokirkon kirkkomaahan.

Hautausta edeltävän rukoushetken toimittavat piispa Matti Repo ja Pälkäneen kirkkoherra Jari Kemppainen. Puheen pitää tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala (kok.).

Rauniokirkolla järjestettävä rukoushetki alkaa kolmelta iltapäivällä. Arkut tuodaan kirkolle hevoskärryn kyydissä. Pälkäneen kunnan tiedotteen mukaan rukoushetken jälkeen pääkallot lasketaan yhteishautaan ristinmuotoisissa arkuissa.

Rukoushetkeen ja hautaukseen osallistuu kutsuvieraita, mutta juhlallisuudet ovat myös yleisölle avoimia. Paikalliset voivat saapua seuraamaan tilaisuutta sekä osallistua haudan peittämiseen.

”Kutsuvieraita on tulossa paikalle kolmisenkymmentä. Epäilemme, että kirkko tulee aika lailla täyteen, koska paikallisia tulee varmasti aika paljon lähialueilta”, Pälkäneen kunnanjohtaja Pauliina Pikka kertoo STT:lle.

Rauniokirkkoon tilaisuutta mahtuu seuraamaan Pikan mukaan pari sataa ihmistä. Kirkon ulkoalueelle on varattu lisäpenkkejä.

”Tämä teema on tietysti niin poikkeuksellinen, että toki se on herättänyt monenlaista kiinnostusta”, Pikka sanoo.

Pikan mukaan paikalla on ministeri Multalan lisäksi ainakin kansanedustaja Pauli Kiuru (kok.). Lisäksi on kutsuttu museoviraston ja maakuntamuseoiden johtoa sekä lähialueiden seurakuntien ja kaupunkien johtoa.

Pikan mukaan tilaisuuteen on kutsuttu myös niiden sukujen edustajia, joiden ajatellaan mahdollisesti olevan nyt hautaan siunattavien jälkeläisiä.

Pääkallot kulkeutuivat Pälkäneeltä Ruotsiin rotututkimusta varten vuonna 1873, jolloin rotututkijoiden ryhmä vei yhteensä 82 pääkalloa Suomesta.

Ryhmä kaivoi pääkalloja neljältä paikkakunnalta: Pälkäneeltä, Pielavedeltä, Rautalammilta ja entisen Enon kunnan alueelta Joensuusta. Selvästi eniten kalloja kaivettiin Pälkäneeltä, yhteensä 45. Vanhimmat haudoista kaivetut pääkallot ovat todennäköisesti 1500- tai 1600-luvulta.

Ruotsin hallitus päätti Karoliinisen instituutin kokoelmissa olleiden pääkallojen luovuttamisesta takaisin Suomeen huhtikuussa. Kallot saapuivat Suomeen elokuun lopussa.