Maaseudulta se kasvu löytyy,katsovat SAK ja STTK
SAK:n ja STTK:n mielestä Suomen täytyy pitää kiinni osaamisestaan ja alkaa tehdä houkuttelevampia tuotteita. Tulevaisuuden kasvualoja ovat järjestöjen mielestä arktinen osaaminen,matkailu, kaivokset sekä puhdas ruoka ja puurakentaminen. Jaana Kankaanpää Kuva: Viestilehtien arkistoKasvuun ei ole hokkuspokkus-keinoja, vaan nykyiset tekijät on laitettava skarppiin kuntoon, puheenjohtajat Lauri Lyly ja Mikko Mäenpää sanoivat tiistaina esitellessään yhteistä, 33-sivuista kasvupoliittista ohjelmaansa.
Vihkonen sisältää monia ideoita, mutta esiin nostetut tulevaisuuden kasvualat ja innovaatiot kuulostavat kuin MTK:n ohjelmalta, sillä ne löytyvät maaseudulta: puhdas ruoka, metsä, kaivokset, arktiset olot sekä matkailu.
Herrat esittävät puhtaan ruuan ottamista viennin ja matkailun pohjaksi, sillä ”venäläisetkin vievät sitä täältä mukanaan”.
Hakekaasua ja muuta uutta metsäenergiaa he kaavailevat metsäteollisuuden uudeksi liiketoiminta-alueeksi, puurakentamisen edistämistä kotimaassa ja puutuotteiden viennin lisäämistä.
Myös kaivos- ja jäänmurto-osaamisemme voisi olla maailman parasta, arktista osaamista myydä jää- ja säätietona. Maatamme pitäisi myydä matkailumielessä venäläisille ja kiinalaisille sekä toteuttaa itärajan viisumivapaus.
Tämä kaikki edellyttää ryhtiliikettä suomalaisten vientimiesten sekä esimerkiksi Finpron ja Matkailun edistämiskeskuksen konttoreissa.
Lylyn ja Mäenpään mielestä Suomen ongelma eivät ole korkeat palkat, vaan teemme vääriä tuotteita, liian pienellä lisäarvolla ja liian keskittyneesti. Pitäisi palata korkean hinnan ja laadun konsepti ja unohtaa bulkki, Mäenpää sanoi.
Esimerkiksi metsäteollisuus pilasi tulevaisuutensa ”pitkällä ja leveällä” tuotannolla ja elektroniikkateollisuus sillä, ettei Nokia kuunnellut asiakkaitaan.
”Suomalaisten valtti on ollut, että koko väestö osallistuu, väestö on tervettä ja koulutettua, Suomi on oikeusvaltio ja meillä on sopimusyhteiskunta”, Lyly luetteli.
Lyly poistaisi kasvun tieltä ”rakenteellisia jarruja” eli nopeuttaisi lupamenettelyjä. Hän kertoi toimittajille, että joissakin maissa esimerkiksi rakennusluvat on käsiteltävä määräajassa tai ne on hyväksyttävä.
MT:n kysyessä kolmea kiireellisintä toimenpidettä kumpikin puheenjohtaja mainitsi koulutuksesta ja osaamisesta huolehtimisen, perusväylästön parantamisen asuntotuotannon lisäämisen.
Lylyn mukaan Suomen teiden ja ratojen selvästi kehnompi kunto esimerkiksi Ruotsiin verrattuna syö maamme kilpailukykyä. Väylien ylläpitoon tulisi lisätä sata miljoonaa euroa.
Lyly ja Mäenpää tekivät ohjelmansa omin päin, mutta se pohjustaa sopivasti pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) 13. helmikuuta koolle kutsumaa hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen kasvupalaveria.
Jo nyt palkansaajia edustavat Lyly ja Mäenpää katsoivat, että pieni- ja keskituloisten verotusta voisi alentaa ja hyvätuloisten progressiota kiristää, koulussa istumista voisi korvata oppisopimustyöllä sekä kaikille tulisi antaa mahdollisuus työuran aikaiseen opiskeluun.
Mäenpää kytkisi palkankorotukset tuottavuuteen ja Lyly ei halua Suomeen kaksia työmarkkinoita eli matalapalkkatöitä.
Eläkeiän nostamiseen he kieltäytyivät ottamasta kantaa.
EIJA MANSIKKAMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
