
Loppumaton malminetsintä rassaa Rantasalmella – "Jos kaivos tulee, niin kovalla kädellä se kohtelee"
Rantasalmen Osikonmäen kylässä vuosikymmeniä kestänyt malminetsintä on kyläyhdistyksen varapuheenjohtajan mukaan aiheuttanut ongelmia ja heikentänyt asukkaiden uskoa tulevaisuuteen.
Rantasalmen Osikonmäellä muutama jäljellä oleva karjatila on laajentanut toimintaansa ja vuokrannut peltoja. Pelkona on, millaisia saaste-, pöly- ja vesistöongelmia kaivos aiheuttaisi myös matkailua kehittäneellä alueella. Kuva: Saara Lavi
"Vuosikymmeniä kestänyt malminetsintä on aiheuttanut ongelmia ja heikentänyt asukkaiden uskoa tulevaisuuteen", Sakari Brusila kertoo. Kuva: Saara LaviRantasalmella Etelä-Savossa on tuskailtu vuosikymmeniä toistaiseksi toteutumattomien kaivoshankkeiden kanssa. 1970-luvulla alueelta löydettiin kultaa. Siitä asti malminetsijöitä on ilmestynyt säännöllisin väliajoin. Toteutuessaan avolouhos uppoaisi keskelle valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta, 10 kilometrin päähän matkailukeskus Järvisydämestä.
Rantasalmen Osikonmäen kyläyhdistyksen varapuheenjohtaja Sakari Brusila kertoo, että viimeisin malmia etsinyt yritys oli kanadalaisrahoitteinen BR Gold Mining, joka vetäytyi alueelta viime vuoden lopulla.
Lähtöä edelsivät asukkaiden valitukset eri oikeusasteisiin. He osoittivat, ettei malminetsintäyhtiö täyttänyt vaatimuksia vakavaraisuuden suhteen. Lisäksi maanomistajat joutuivat perimään maksujaan malminetsinnästä.
Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon (Tukes) rantasalmelaiset valittivat kokemistaan haitoista, kuten porauksista liian lähellä rakennuksia ja teitä. Valitukset eivät johtaneet mihinkään.
Lopulta korkein hallinto-oikeus palautti malminetsintäluvan Tukesille uudelleenharkintaan. Siitä kesti vielä 1,5 vuotta, kunnes BR Gold Mining vetäytyi Rantasalmelta.
Nyt paikalliset kuulostelevat, milloin alueelle ilmestyy seuraava yrittäjä.
"Vuosikymmeniä kestänyt malminetsintä on aiheuttanut ongelmia ja heikentänyt asukkaiden uskoa tulevaisuuteen", Brusila tiivistää tunnelmat.
Väki vähenee ja ikääntyy. Muutama jäljellä oleva karjatila on laajentanut toimintaansa ja vuokrannut peltoja. Pelkona on, millaisia saaste-, pöly- ja vesistöongelmia louhinta aiheuttaisi myös matkailua kehittäneellä alueella.
Yllättäväksi pelastajaksi saattaa nousta alueelta löytynyt viitasammakko, joka kuuluu EU:ssa rauhoitettujen lajien listalle.
Tukesilta Brusila toivoo reagointia asukkaiden valituksiin ja MTK:lta vahvoja kannanottoja kaivoshankkeisiin.
Brusilan naapurissa on kehitetty karjatilaa välittämättä kaivoshankkeista.
"Jos kaivos tulee, niin kovalla kädellä se kohtelee. Jää peltoja kaivoksen alle ja hankalasti sen toiselle puolelle. Emme ole kuitenkaan jääneet uhan alle kärvistelemään", kertoo viljelijä Jussi Kämäräinen.
Investointeja on tehty silläkin mielellä, että perheen lapset pääsevät halutessaan jatkamaan. Vuonna 2012 tilalle rakennettiin 200-paikkainen pihatto lypsykarusellilla.
Kämäräinen painottaa, että maatilayritys on tuonut alueelle töitä kymmeniä vuosia ja tekee sitä jatkossakin.
"Kaivos puolestaan pyörisi ehkä kymmenkunta vuotta, jonka jälkeen alueen jälkihoito jäisi veronmaksajien harteille", viljelijä pohtii.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
