Myrskypuut pitävätsahurit kiireisinä
PÖYTYÄ (MT)
Pöytyäläinen sirkkelisahuri Ari Mattila on ollut alalla vuodesta 1985 ja viimeksi kuluneet kymmenen vuotta omalla kalustolla. Helmikuun puolivälistä saakka töitä on paiskittu lähes tauotta. Viikonloputkin ollaan töissä, jotta urakasta selvitään.
”Tällaista ruuhkaa ei ole ollut ennen. Tilauksia on koko kevääksi ja kesäkuullekin, mutta välillä pitää ehtiä hoitamaan kevätkylvöt”, Mattila miettii.
Soittoja tulee Mattilan mukaan edelleen päivittäin ja tuntuu, että tilauksia tulee enemmän kuin sahaten pystyy listaa toisesta päästä lyhentämään.
Mukana on useita tuhannen tukin sahaustilauksia, samoin 600 tukin. Sellaisia ei ole ollut ennen.
Soittokierros alueen muille kiertäville kenttäsahureille tuottaa saman tuloksen. Kaikilla on kädet täynnä töitä pitkälle kevääseen. Metsäyhtiöt ovat ostaneet nihkeästi myrskypuuta, ja tukit joudutaan sahauttamaan itselle.
Viikko sitten Mattila sahasi pöytyäläisen Antti Ristolaisen myrskypuita. Sahattavana oli yli kolmesataa tukkia, kuusta ja mäntyä, joista osa oli Antin isän metsästä.
Ristolaisen mukaan puita kaatui enemmänkin. Myrsky teki pahaa jälkeä juuri harvennetussa männikössä. Nurin meni 150 kiintokuutiota puuta, mutta metsäyhtiö osti onneksi ne pystykaupalla.
Loputkin myrskypuut piti myydä hankintakaupalla, mutta yhtiö ei enää uskaltanut ottaa lisää.
Toisaalta hinnatkin ovat pudonneet niin, ettei myyntihaluja juuri ole. ”Parissa päivässä tukin hintaa laskettiin 10–15 euroa kuutiolta”, Ristolainen kertoo.
Ristolaisen piti sahauttaa pieni erä tukkeja talvella ja sahauksesta oli sovittu aikoja sitten. Onneksi oli. Aikataulun takia puut ajettiin pois saman tien, kun routaa vielä oli. Sahauskin hoitui sopivasti ennen kevään kylvösesonkia.
Sahaukseen meni kolme päivää ja sen jälkeen menee vielä useita päiviä puita tapuliin nostellessa. ”Eipä tarvitse miettiä kuntoilua. Mukana on satakunta 5,5-metristä kuuden tuuman lankkua kattojen tarvepuiksi.”
Tilalla on useita vanhoja varastorakennuksia, joihin pitäisi vaihtaa tiilikaton tilalle peltikatto.
Mattilan mukaan myrskypuiden sahaamisessa on riskinsä, sillä etenkin tyvitukkien mukana sahaan päätyy soraa ja jopa kiviä. Terän joutuu vaihtamaan huomattavasti tiuhemmin kuin yleensä.
Ristolaisen puille hän antaa kuitenkin kiitosta. Maata on tyvipuissakin hyvin vähän.
Tapani-myrsky teki laajaa tuhoa Lounais-Suomessa. Viiden kunnan alueella toimivan Teljän metsänhoitoyhdistyksen alueella myrsky kaatoi vähintään 300 000 kuutiota, toteaa toiminnanjohtaja Olli Mäki.
Mäen mukaan myrsky kaatoi puita saman verran kuin yhdistyksen alueella vuosittain hakataan. Hakkuusuunnite on 340 000 kuutiota.
Mäki arvelee, että puolet myrskypuista on nyt korjattu, mutta loppujen pois saaminen on epävarmaa. Talvella on yritetty saada tukit talteen. Kuitukohteita on jätetty suosiolla kesään.
Viime viikon lämpöaalto sulatti loputkin roudat Lounais-Suomesta. Kevät näyttää tulevan kuukauden aiemmin kuin viime vuonna, mikä entisestään hankaloittaa myrskypuun korjuuta, Mäki murehtii.
Samalla tuholaisriskit kasvavat. Mäki epäilee, että juhannuksena on edelleen kolmannes myrskypuusta metsässä. Puita tulee kuivumaan runsaasti.
Ja 10–20 prosenttia myrskypuusta jäänee korjaamatta. Puut ovat niin hankalissa paikoissa, ettei sinne pääse kesällä tai puita on nurin niin harvassa, että ajouria kannata avata.
Mäen mukaan lämpöaalto on alkanut sulattaa myös sivutietä. Toivottavasti sääennusteet pitävät paikkansa ja sää viilenee sen verran, että edes tiet kestävät. Hän suosittelee ajamaan puut sellaiseen paikkaan, että ne saadaan pois kaikilla keleillä.
VEIKKO NIITTYMAA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
