Turkulainen leipomo Rosten tuntuu yllättyneen itsekin siitä, millaisen suunnan tänä vuonna 80-vuotias yritys on saanut.
Perinteinen leipä- ja pullaleipomo on näet alkanut paisua näkkileivillä ja viennillä.
”Näyttää siltä, että ensi vuonna saamme merkittävää vientiä Saksan ja muiden Pohjoismaiden kauppoihin. Kyselyjä on ympäri maailman, mutta aika ei vain riitä kaikkeen”, toimitusjohtaja Kari Meltovaara kertoo.
Hittituotteita ovat siemennäkkileivät, erityisesti gluteenittomat.
Kalustoa on kasvatettu, ja nykyinen 2,5 miljoonan paketin näkkärituotanto voidaan enemmän kuin tuplata.
Kilpailutekijöitä viennissä ovat puhdas vesi sekä suomalainen kaura ja luonnollisuus.
”Itse emme ehkä tule ajatelleeksi niitä. Tai perinteistä juurileipomista, joka on ollut meidän leipomollemme perusjuttu aina”, Meltovaara sanoo.
Rosten on esimerkki siitä, kuinka kuningasideoita voi syntyä. Siemennäkkileivän tarina alkoi internetistä.
”Vuonna 2015 googlatuin leipäresepti oli siemen- tai peltinäkkileipä. Mietimme, että voisimmekohan tehdä niitä täällä leipomossa”, Meltovaara muistelee.
Suomeen tuotiin siemennäkkäriä, mutta siemeniä oli vain pinnalla ja enimmillään 30 prosenttia. Rosten päätti laittaa niitä itse taikinaan 72 prosenttia, mikä toi haastetta leipomiselle. Keksintö onnistui, osui terveysbuumiin ja lisäksi kotimaisen kauran valinta lisäviljaksi oli napakymppi.
”Maku edellä mentiin, mutta siitä tulikin oikein terveystuote! Koostumus on tutkittu, ja voimme hyödyntää tietoja markkinoinnissa”, vaimo ja markkinointijohtaja Veera Meltovaara sanoo.
Mitään kotimaisuuspommeja näkkärit eivät ole, sillä chia-, kurpitsan-, seesaminsiemenet ovat tuontitavaraa.
Kotimaiselle kuminalle, kvinoalle tai hampulle voisikin olla markkinarakoa, kun leipomo käyttää muutoin kotimaisia jauhoja.
Muitakin tuotteita on kehitelty itse.
”Aloin miettiä, miksi viinereiden pitää olla niin isoja, ja perinteistä pullapitkoa pienennettiin yleisön pyynnöstä. Pumppernikkelien leipomossa ihmettelin, että vieläkö näitä tehdään ja brändäsin niitä uudelleen”, Veera Meltovaara kertoo.
Niin syntyivät minikokoiset ja lakritsanmakuiset piparkakut, jotka ovat peräisin 1940-luvulta. Niitä leipoo Pargas Axo Oy, jossa Rosten kasvattaa omistustaan lähivuosina.
Rosten on hankkinut osuudet myös kahdesta gluteenittomasta leipomosta, ja vuonna 2008 ostettu Pekan Leipä toi konserniin gluteenittomien lisäksi luomutuotteet sekä pakasteet suurkeittiöille ja kaupan paistopisteisiin.
”Leipomo Rosten oli korostetusti tuoreleipomo. Nyt olemme hyvin monimuotoinen ja vuodesta 2005 merkittävä luomutuotteiden viejä muun muassa Saksaan ja Puolaan. Meillä on halu kehittää yhtiötä, tehdä uusia asioita ja onnistua nyt viennissä”, Kari Meltovaara sanoo.
Kari Meltovaara tuli suurimmaksi omistajaksi ja johtoon isänsä jälkeen, joka jäi tänä vuonna hallituksesta – 85-vuotiaana. Isä luotsasi leipomoa vuodesta 1982.
Leipomoa, varastoa ja pakastamoa on vuosikymmenten saatossa laajennettu.
”Mutta emme halua olla teollinen. Tuotteissa on käsityön leimaa, esimerkiksi Runebergin tortut tehdään käsin.”
Tehdaskierroksella näkyykin, kuinka leipuri Jonna Vainio letittää käsin pieniä Pikkulinna-pitkoja.
Kaikkea ei tehdä käsin, sillä Turun Itäharjun leipomo valmistaa 120 ja koko konserni 300 eri tuotenimikettä.
Itse kehitellyistä pakastamoista tuli muuten niin hyviä, että niitäkin on alettu myydä.
Yrityksen liikevaihto oli vuonna 2001 kuusi miljoonaa euroa, nyt 26 miljoonaa euroa. Tavoite kolmen vuoden päässä on yli 30 miljoonaa euroa ja viennin osuus 30 prosenttia, tuplaten tämä vuosi.
Kasvu tulee yritysostoista ja oman roolin miettimisestä uusiksi markkinoiden muuttuessa.
Esimerkiksi tuoreleipä ei ole aina ollut itsestäänselvyys. Kun suomalainen kauppa ketjuuntui 1990-luvun lopulla, syntyivät samalla isot leipomot ja valtakunnan valikoimat.
”Kaupoissa oli yhtäkkiä vain yhden leipomon ranskanleipää, ja meidän piti miettiä roolimme uusiksi. Päätimme investoida pitkän taikinalevon crusta-artesaanileipään, josta tuli valtava menestys”, Kari Meltovaara kertoo.
”Kun aloimme miettiä siemenrapeita, oli paistopistebuumi ja tuoretuotteidemme myynti väheni. Tilanne ei olisi parantunut haukkumalla asiakkaitamme, vaan lähdimme etsimään uutta menestyksen polkua. Liian usein sorrutaan valittamiseen”, Meltovaara sanoo.
Kaupan toimintaa hän ei ole koskaan kokenut negatiiviseksi.
”Kyllä K, S ja Lidl haluavat myydä sellaisia tuotteita, joita kuluttaja haluaa. Välillä tuntuu, että niitä on moitittu väärinkin perustein.”
Rosten leipoo myös kaupan omille Kotimaista-, Pirkka- ja Leipäaitta-tuotemerkeille. Meltovaara ei koe sen riistävän omaa tuotekehitystään.
”Se on myös mahdollisuus lisätä koko kategorian myyntiä. Monessa Euroopan maassa private labeleiden osuus on paljon isompi. Niiden kieltäminen olisi kisaamista tuulimyllyjä vastaan.”
